06.02.2017 - 09:00 Author:
Mari Kaunisto

Eurooppalaisella tutkimusyhteistyöllä kohti diabeettisen munuaissairauden varhaisdiagnostiikkaa ja täsmähoitoa

Diabeettisen munuaissairauden ehkäisemiseen ja yksilölliseen hoitoon tähtäävä laaja kansainvälinen tutkimushanke on saanut 29 miljoonan euron IMI-rahoituksen. Helsingin yliopisto on yksi hanketta koordinoivista yliopistoista.

Viisivuotisen BEAt-DKD (Biomarker Enterprise to Attack Diabetic Kidney Disease ) nimisen tutkimushankkeen rahoitus tulee Euroopan komission ja Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton (EFPIA) ”Innovatiiviset lääkkeet (Innovative Medicines Initiative, IMI)”-ohjelmasta.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa diabeettisen munuaistaudin eli nefropatian moni-ilmeisyydestä ja sairauden puhkeamiseen ja etenemiseen johtavista tekijöistä. Lisäksi pyritään tunnistamaan taudin etenemistä ja lääkkeiden tehoa ennustavia biologisia tekijöitä, niin sanottuja biomarkkereita. Tämän tiedon perusteella potilaita pystytään jakamaan tarkempiin alaryhmiin ja tulevaisuudessa kohdentamaan kullekin ryhmälle tehokkaimpia lääkehoitoja.

IMI-hankkeiden lähtökohtana on tukea tutkimuslaitosten ja yritysten välistä lääkekehitystä. BEAt-DKD hankkeessa on mukana alan huippututkijoita 21 akateemisesta tutkimuslaitoksesta, 6 suurta kansainvälistä lääkeyritystä, 1 bioteknologiayritys ja kansainvälinen tyypin 1 diabeteksen tutkimukseen erikoistunut hyväntekeväisyyssäätiö, Juvenile Diabetes Research Foundation.

Akateemisten tutkimuslaitosten ja lääkeyritysten yhteiset hankkeet ovat uusi, tehokkaaksi osoittautunut lähestymistapa, joka voi merkittävästi nopeuttaa uusien lääkkeiden kehittämistä.

– BEAt-DKD-tutkimus on kaikkien aikojen suurin diabeettiseen nefropatiaan ja sen biomarkkereihin keskittyvä hanke ja meille on tärkeää olla siinä keskeinen toimija. Suomessa on tehty kansainvälisellä huipputasolla diabetes- ja munuaistautitutkimusta jo vuosien ajan. Merkittävä roolimme BEAt-DKD hankkeessa osoittaa, että saavutettua osaamistamme arvostetaan maailmalla, toteaa hankkeen varakoordinaattori Harry Holthöfer Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM).

– Hanke tuo alan ehdottomat huiput monista eri yliopistoista yhteen. Erittäin tärkeää on myös se, että mukana on useita suuria kansainvälisiä lääkeyrityksiä, jotka ovat sitoutuneet lisäinvestointeihin hankkeen aikana. Tämänkaltainen malli tarjoaakin meille ennennäkemättömän hienon mahdollisuuden edistää munuaistautipotilaiden diagnostiikkaa ja hoitoa, ja olen vakuuttunut siitä, että hanke tulee täyttämään sille asetetut tavoitteet, Harry Holthöfer jatkaa.

 

Suomessa diabeettista nefropatiaa sairastavien potilaiden määrä kasvussa

 

– Perinteisesti diabetes on jaettu kahteen pääryhmään, tyypin 1 ja 2 diabetekseen. Tutkimusryhmämme on kuitenkin vakuuttunut siitä, että sairaus voidaan jakaa huomattavasti tärkeämpiin alaryhmiin. Kehittämämme ryhmittely tulee helpottamaan merkittävästi myös korkean munuaistautiriskin potilaiden tunnistamista. Tuomme BEAt-DKD-hankkeeseen uusinta tietoa ja teknologiaosaamista tältä alueelta, kertoo yhtä hankkeen työpaketeista johtava FiDiPro professori Leif Groop.

Noin joka kolmas tyypin 1 ja 2 diabeetikoista sairastuu ajan myötä munuaissairauteen. Se on vakava liitännäissairaus, joka osalla diabeetikoista etenee jopa keinomunuaishoitoa vaativaksi munuaisten vajaatoiminnaksi. 

– Suomessa diabetes on yleinen sairaus ja erityisesti tyypin 2 diabetes yleistyy jatkuvasti. Siksi myös diabetekseen liittyvä munuaissairaus on merkittävä lääketieteellinen ja yhteiskunnallinen ongelma, lisää professori Per-Henrik Groop Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

– Munuaissairauden riskiä voi pienentää diabeteksen hyvällä hoidolla. Kokonaan tätä komplikaatiota emme toistaiseksi osaa ennaltaehkäistä tai parantaa ja uusia hoitokeinoja ja varhaisdiagnostiikkaa kaivataan kipeästi.

BEAt-DKD hanketta johtaa ruotsalainen Lundin yliopisto. Helsingin yliopistosta mukana on Suomen molekyyylilääketieteen instituutin (FIMM) ja lääketieteellisen tiedekunnan tutkijoita. Lisäksi Suomesta hankkeeseen osallistuvat Turun ja Itä-Suomen yliopistot.

 

Lisätietoja:

Harry Holthöfer, vieraileva professori

Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM

puh: 040 557 4525

s-posti: harry.holthofer@helsinki.fi

 

 

Last updated: 06.02.2017 - 09:02