09.02.2015 - 17:45 Author:
Mari Kaunisto

Suomessa tehtiin lääketieteellinen läpimurtolöydös - syöpälääkkeelle löydettiin uusi käyttökohde

Suomessa tehty tutkimus osoittaa, että munuaissyövän hoidossa käytössä oleva lääkeaine tehoaa myös tietyn geenimuutoksen omaaviin vaikeasti hoidettaviin leukemioihin. Tähän merkittävään tulokseen päästiin akateemisten ja lääkeyrityksen tutkijoiden yhteistyöllä.

Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM), lääketieteellisen tiedekunnan ja HYKS Syöpäkeskuksen tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa on osoitettu, että munuaissyövän hoidossa käytettävä lääkeaine, aksitinibi, estää myös tietynlaisen geenimuutoksen omaavien leukemiasolujen kasvua. Tämä muutos aiheuttaa taudin vastustuskyvyn muille syövän hoidossa käytettäville täsmälääkkeille. Tutkimus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä lääkeyritys Pfizerin tutkijoiden kanssa. Aksitinibi on Pfizerin kehittämä lääkeaine.

Kansainvälisen yhteistyöhankkeen tulokset on julkaistu maanantaina, 9. helmikuuta Naturessa, joka on maailman arvostetuimpia tiedelehtiä.

Hankkeessa tutkittiin kroonista ja akuuttia leukemiaa sairastavien potilaiden syöpäsoluja, joiden syöpään tavalliset hoitomuodot eivät enää tehoa. Tutkimusta johtanut Krister Wennerberg (FIMM) ryhmineen osoitti FIMM:ssä kehitetyn, syöpäsolujen herkkyyttä sadoille lääkeaineille määrittävän tutkimusmenetelmän avulla, että aksitinibi pystyi tehokkaasti estämään tutkimuspotilaiden näytteistä peräisin olevien leukemiasolujen jakautumisen. Lääke tehosi sellaisten potilaiden näytteisiin, joiden syöpäsolut eivät enää reagoineet tavanomaiseen hoitoon BCR-ABL1-geenin muutoksen takia. Pfizerin tutkijat puolestaan onnistuivat selvittämään mekanismin, jolla aksitinibi sitoutuu geenimuutoksen seurauksena muodostuvaan muuntuneeseen BCR-ABL1-proteiiniin. Tutkimuslöydös tuo merkittävää uutta tietoa siitä, miten syöpägeenien vaikutusta pystytään lääkeaineilla estämään.

–Aksitinibi on  käytössä oleva lääkeaine. Siksi sen tehoa leukemian hoidossa pystytään mahdollisesti tutkimaan huomattavasti nopeammin ja halvemmin verrattuna uuden lääkkeen kehittämiseen. Tämä on tietenkin potilaiden kannalta hyvä uutinen, sanoo yksi tutkimuksen päätutkijoista, hematologian ylilääkäri, professori Kimmo Porkka HYKS Syöpäkeskuksesta.

–Löydökset osoittavat, että uusien käyttökohteiden etsiminen jo tunnetuille lääkeaineille on tehokas ja nopea tapa edistää lääketiedettä. Kyseinen tutkimus on myös hieno esimerkki siitä, mitä voidaan saavuttaa, kun akateemiset tutkijat, potilasta hoitavat lääkärit ja yritykset yhdistävät voimansa, toteaa FIMM:n johtaja, professori Olli Kallioniemi.

–On todella hienoa, että Suomessa saavutettiin näin merkittävä tutkimustulos. Uusia lääkkeitä kehittävälle Pfizerille on tärkeää tehdä yhteistyötä akateemisten tutkijoiden kanssa, sanoo Jaakko Parkkinen, Pfizerin lääketieteellinen johtaja.

–Tarvitsemme Suomessa juuri tämänkaltaista, kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. Meillä on hyvät mahdollisuudet saada aiempaa enemmän Pfizerin ja muiden kansainvälisten yritysten tutkimusinvestointeja ja siten kehittää terveydenhoitoa myös kasvua ja työllisyyttä tuottavana alana. Tämä on keskeinen tavoite myös äskettäin julkaistussa Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiassa, Parkkinen jatkaa.

 

Lisätietoja:

Olli Kallioniemi, professori, FIMM, HY

Puh. 050-5468790 (yhteydenotot assistentin kautta)

Kimmo Porkka, hematologian ylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus

Puh. 09-471 72338

Jaakko Parkkinen, lääketieteellinen johtaja, Pfizer Oy

Puh. 09-4300 40

 

Alkuperäinen julkaisu:

Axitinib effectively inhibits BCR-ABL1(T315I) with a distinct binding conformation. Tea Pemovska, Eric Johnson, Mika Kontro, Gretchen A. Repasky, Jeffrey Chen, Peter Wells, Ciarán N. Cronin, Michele McTigue, Olli Kallioniemi, Kimmo Porkka, Brion W. Murray & Krister Wennerberg. 2015. Nature. Advance online publication http://dx.doi.org/10.1038/nature14119
 

Last updated: 03.04.2020 - 10:53