Location

Migreenitutkimus

Helsingin yliopistossa ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa (HYKS) on käynnissä tutkimusprojekti, jossa pyritään paikantamaan erityisiä migreenille altistavia perintötekijöitä (geenejä). Tämä projekti tehdään yhteistyössä useiden eri tutkimuskeskusten (Suomen molekyylilääketieteen instituutti eli FIMM, Folkhälsanin tutkimuskeskus, Iso-Britanniassa sijaitseva Wellcome Trust Sanger Instituutti, USA:ssa sijaitseva Broad Institute of MIT and Harvard ja Itä-Suomen yliopisto) kanssa. Tutkimusta johtavat FIMMin tutkimusjohtaja Aarno Palotie, neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela (HYKS) ja  dosentti Maija Wessman (Folkhälsan ja FIMM). 

Migreeni on kohtauksittain esiintyvä sairaus. Kohtauksen voivat laukaista monet ympäristötekijät (erilaiset ruoka-aineet, stressi, väsymys jne). Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että alttius saada migreenikohtaus on perheittäin esiintyvä taipumus. Tukea perintötekijöiden roolille on saatu myös identtisiä ja epäidenttisiä kaksospareja vertailemalla. Alttiuteen tarvitaan useita geenimuutoksia, sillä yksittäisen muutoksen vaikutus on yleensä hyvin pieni.

Migreenitutkimusryhmä on kansainvälisen yhteistyön avulla tunnistanut jo lähes 40 migreenille altistavaa yleistä perimän kohtaa. Yli 10 000 suomalaista on osallistunut tutkimukseemme - suurkiitos! Aineistomme onkin suurin migreeniperheaineisto maailmassa. Uudet osallistujat ovat kuitenkin edelleen tervetulleita mukaan! Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä tutkimushoitaja Leena Leikakseen (leena.leikas @ helsinki.fi).

Migreenitaudin geenitutkimukseen liittyvän tutkimusaineiston siirto THL Biopankkiin

Osa migreenitutkimuksen yhteydessä 30.4.2017 mennessä kerätystä tutkimusaineistosta siirretään 28.12.2017 THL Biopankkiin. Näin näytteitä ja tietoja voidaan käyttää jatkossa laajemmin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Biopankkitutkimusten tavoitteena on löytää uusia väestön terveyttä edistäviä ja sairauksia ehkäiseviä keinoja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Biopankissa olevia näytteitä ja tietoja ei luovuteta muuhun kuin biopankkitutkimukseen. Näytteitä ja tietoja käsitellään tutkimuskoodeilla, ilman henkilötunnisteita. Näytteiden ja tietojen käsittely perustuu biopankkilakiin. Biopankkilain 13 § mukaisesti biopankkiin voi siirtää myös vanhoja näytteitä, jotka on kerätty sairaalatoiminnan tai tutkimuksen yhteydessä. Vanhojen näytteiden siirto biopankkiin edellyttää alueellisen eettisen toimikunnan antamaa puoltavaa lausuntoa sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) hyväksyntää. Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin Koordinoiva eettinen toimikunta on kokouksessaan 23.5.2017 puoltanut näytekokoelman siirtoa THL Biopankkiin. Valvira on hyväksynyt migreenitutkimusaineiston siirron julkista tiedonantomenettelyä käyttäen 25.9.2017. Julkinen tiedonanto on julkaistu useissa eri sanomalehdissä viikolla 43.

Biopankkiin siirretään jokaisesta osallistujasta DNA-näyte (mukaanlukien siihen liittyvä genomitieto), henkilötunnistetiedot (mukaanlukien migreenitutkimuksen luoma perhenumero) ja migreenidiagnoosi. Kyselylomaketta vastauksineen ei luovuteta biopankkiin. Ainoastaan lomakkeen tietojen pohjalta saatu tieto päänsärkydiagnoosista siirtyy.

Biopankkilain mukaan näytteet ja tiedot voidaan siirtää biopankkiin, jos ette kiellä siirtoa. Mikäli hyväksytte siirron, Teidän ei tarvitse tehdä mitään. Näytekokoelmat sisältävät myös alaikäisten luovuttajien näytteitä. Lasten huoltajia pyydetään kertomaan alaikäiselle näytteiden biopankkisiirrosta. Huoltaja(t) voi(vat) myös kieltää alaikäisen näytteiden siirron biopankkiin. 

Mikäli haluatte kieltää siirron tai haluatte lisätietoja, ottakaa yhteyttä Helsingin yliopiston migreenitutkimukseen 27.12.2017 mennessä sähköpostitse (migreenitutkimus@helsinki.fi), kirjeitse (Migreenitutkimus, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, PL 20, 00014 Helsingin yliopisto) tai puhelimitse (puhelinnumero 029 4125505, arkisin klo 9-15). Voitte myös tulostaa tämän kieltolomakkeen ja postittaa sen edellä mainittuun osoitteeseen.

Voitte koska tahansa myöhemminkin kieltää näytteiden ja tietojen käytön THL Biopankissa ilmoittamalla siitä kirjallisesti THL Biopankkiin. Alaikäisille luovuttajille lähetetään THL Biopankista kirje hänen täyttäessään 18 vuotta, jossa kerrotaan hänen näytteidensä olevan biopankissa

Lisätietoa biopankkitutkimuksesta löytyy täältä.

30.4.2017 jälkeen migreenitutkimukseen osallistuneilta henkilöiltä kysytään erikseen biopankkisuostumusta.

 

Lisätietoa migreenitutkimuksesta:

Miksi suomalainen väestö tarjoa etuja sairauksien perimän tutkimiselle? 

Suomalaisen väestön ainutlaatuinen asutushistoria antaa tämänkaltaiselle tutkimukselle erityisiä etuja. Suomalaisten polveutuminen varsin pienestä perustajaväestöstä ja pitkään jatkunut eristyneisyys muusta maailmasta ovat luoneet suomalaisille ominaisen perimän vaihtelun kirjon. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita sitä, että suomalaiset olisivat perimältään sen sairaampia kuin muut väestöt. Tätä perimän omaleimaisuutta käytämme yhtenä tutkimuksen työkaluista. 

Miksi keräämme erityisesti perheitä?

Perinnöllisen alttiuden geeniä etsittäessä ovat perheet, joissa on runsaasti kyseistä ominaisuutta, erityisen arvokkaita tutkimuskohteita. Perheissä voimme seurata ominaisuuden periytymistä sukupolvesta toiseen ja etsiä perimän alueita, jotka kulkevat suvussa yhdessä tutkittavan ominaisuuden kanssa. Tämän vuoksi olemme migreenitutkimuksessamme keskittyneet tutkimaan perheitä, joissa on runsaasti migreeniä. Tarkoituksenamme on kerätä mahdollisimman suuri joukko tällaisia perheitä Suomesta.  Perheessä kulkeva migreenialttius johtuu useimmiten usean geenimuutoksen yhteisvaikutuksesta. Tästä syystä mahdollisimman monen perheenjäsenen mukaantulo on tutkimukselle eduksi. Myös perheenjäsenet, jotka eivät sairasta migreeniä, ovat tutkimukselle hyvin tärkeitä!  Toisaalta nykyisin ajatellaan, että jokaisella henkilöllä on tietty migreenialttius, olipa hänen suvussaan migreeniä tai ei. Osa geeneistä voi jopa suojata migreeniltä, ja tämän takia suvussa saattaa olla vain yksi migreenipotilas. Juuri tästä johtuen jokainen yksittäinen migreenipotilas on erittäin tärkeä, vaikka hän olisikin sukunsa ainoa migreenistä kärsivä. 

Last updated: 01.12.2017 - 10:40