Medialle

Taustatietoa DHR-pilottitutkimuksesta

Lääketieteessä ollaan siirtymässä kohti yksilöllistä ja yksilöä osallistavaa sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveyden seurantaa. Tällä uudenlaisella lähestymistavalla pyritään edistämään terveyttä ja puuttumaan terveysongelmiin ja sairauksien oireisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä tarjoamaan yksilöllistä terveyden seurantaa ja ohjeistusta. Lisäksi tavoitteena on parantaa yksilön halua seurata omaa terveyttään ja hyvinvointiaan muun muassa uusien digitaalisten menetelmien avulla, motivoida yksilöä ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään sekä tekemään näitä edistäviä elintapamuutoksia.

Kattavia laboratoriotutkimuksia ja geneettisiä tutkimuksia tarjoavia yksityisiä palveluita on jo nyt saatavilla ja näiden palveluiden tarjonnan odotetaan kasvavan ja monipuolistuvan edelleen. Terveydenhuollossa tällaisia syväluotaavia tutkimuksia hyödynnetään kuitenkin vielä vähän. Syväluotaavan tiedon hyödyntäminen perusterveydenhuollossa voisi auttaa tunnistamaan henkilöitä, joilla on korkea riski sairastua monitekijäisiin sairauksiin, esimerkiksi sepelvaltimotautiin. Näille henkilöille voitaisiin antaa yksilöllisiä elintapaohjeita sairauden ennaltaehkäisemiseksi ja tarvittaessa määrätä sopiva lääkitys ajoissa. Toisaalta tarkempi riskiarvio voisi vähentää turhaa lääkitystä henkilöillä, joilla syväluotaavan terveystarkastuksen tulosten perusteella tehty riskiarvio osoittaa sairastumisen mahdollisuuden yleistä riskiä pienemmäksi. Tällaisella lähestymistavalla uskotaan saavutettavan tulevaisuudessa paitsi parempaa hoitoa myös kustannussäästöjä: osa yhteiskunnalle kalliista sairastumisista pystytään ehkäisemään ja potilaille voidaan tarjota sopivaa tukea ja juuri sellaisia ennaltaehkäiseviä toimintoja ja hoitoja, joista hän eniten hyötyy.

DHR-pilottitutkimuksessa kerätään monipuolisesti tietoa tutkittavien terveydentilasta ja elintavoista ja näistä rakennetaan kattava kokonaiskuva. Kerätystä tiedosta palautetaan tutkittaville huomattavasti enemmän kuin perinteisissä terveystarkastuksissa ja epidemiologissa tutkimuksissa. Tutkimusta varten ja sen aikana kehitetään menetelmiä, joilla voidaan määrittää yksilön sairastumisriski erityisesti sellaisiin monitekijäisiin sairauksiin, joiden puhkeamista voidaan ennaltaehkäistä terveillä elintavoilla. Tutkimukseen osallistuvat saavat tietoa henkilökohtaisesta riskistään sairastua sepelvaltimotautiin sekä jatkossa myös muihin monitekijäisiin sairauksiin ja tiloihin, kuten muihin sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, lihavuuteen ja korkeaan verenpaineeseen. Riskejä arvioidaan verinäytteestä saatavan genomitiedon sekä terveystarkastuksen tulosten, biologisista näytteistä tehtyjen määritysten ja kyselylomakkeella saatujen terveystietojen avulla. Tutkimuksessa kerättävät tiedot tallennetaan tutkittavan sähköiselle terveystilille.

Tulosten palauttamisen tarkoituksena on parantaa tutkittavien ymmärrystä omasta terveydentilastaan ja mahdollisista terveysriskeistään sekä lisätä tutkittavien kiinnostusta omaa terveyttään ja sen seuraamista kohtaan. Tutkittavia myös opastetaan seuraamaan oman terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta keskeisiä tekijöitä. Tutkittavat saavat lisäksi personal trainerin antamaa elintapaohjausta ja valmennusta, joka perustuu heidän terveydentilaansa ja henkilökohtaisiin riskiarvioihinsa; tiedon ja valmennuksen avulla tutkittavat voivat tehdä terveyteensä positiivisesti vaikuttavia elintapamuutoksia. Tutkimuksessa pyritään edelleen selvittämään, miten tutkittavat kokevat tällaisen tiedon keräämisen ja vastaanottamisen.

Kaikki tutkimuksessa kerättävä tieto ja näytteet siirretään biopankkiin tutkittavan suostumuksella, jolloin niitä voidaan käyttää laajemmin kansantautien syntyyn, ehkäisyyn ja hoitoon liittyvässä tutkimuksessa.

Tutkimuksen rahoittajat

Tutkimusta rahoittavat TEKES, Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Tutkimuksen toteuttamiseen osallistuu lisäksi terveystalo Mehiläinen Oy.

Miksi DHR-pilottitutkimus tehdään?

Suomalaisten kansantautien ehkäiseminen on kansanterveyden ylläpidon kannalta erittäin tärkeää. Ehkäisyssä oleellista on sellaisten henkilöiden tunnistaminen, joilla on korkea riski sairastua näihin tauteihin, jotta heitä voidaan ohjata kohti terveellisempiä elämäntapoja ja aloittaa tarvittaessa ehkäisevä lääkitys.

Nykyisillä, perinteisiin riskitekijöihin, kuten ikään, sukupuoleen ja tupakointiin perustuvilla malleilla korkean riskin henkilöiden tunnistus on kuitenkin monen taudin kohdalla puutteellista ja jossain määrin epävarmaa. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautitapauksista yli puolet tapahtuu henkilöillä, joiden riski on arvioitu pieneksi tai korkeintaan keskisuureksi. Koska geneettisellä taustalla tiedetään olevan vaikutus monien kansantautien synnyssä, geneettisen tiedon hyödyntäminen voi parantaa korkean riskin henkilöiden tunnistamista merkittävästi. DHR-tutkimuksessa etsitään myös uusia tekijöitä ja yhteyksiä, jotka auttaisivat paremmin ennustamaan sairastumisen riskiä ja sitä, miten sairauksia voisi estää ja elämäntapoja parantaa parhaiten kunkin yksilön kohdalla.

DHR-pilottitutkimuksen tavoitteena on testata 120 vapaaehtoisella tutkittavalla täysin uudenlaista, syväluotaavaa terveys- ja elintapakartoitusta. Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko tällaisesta kartoituksesta saatavalla tiedolla ja siihen perustuvalla elintapavalmennuksella vaikuttaa sairauksien riskitekijöihin, ennaltaehkäistä sairauksia ja parantaa yksilön motivaatiota elintapamuutosten tekemiseen.

Tutkimuksen tulokset ja kehitettävät toimintatavat hyödyttävät yhteiskuntaa ja terveydenhuoltojärjestelmää. Lisäksi tutkimukseen osallistuvilla on mahdollisuus saada palautetta elintavoistaan ja terveydentilastaan ja ohjeita terveytensä parantamiseen.

DHR-pilottitutkimus on osa Digital Health Revolution -hanketta.

Last updated: 17.03.2016 - 16:34