Tutkittaville tehtävät tutkimukset

Tutkimustietoa kerätään seuraavilla tavoilla:

  • Kyselylomakkeilla, jotka täytetään pääasiassa sähköisesti
  • Terveystarkastuksilla, joissa mitataan mm. paino, pituus, verenpaine, vyötärönympärys ja lantionympärys
  • Terveystarkastusten yhteydessä otettavista veri- ja virtsanäytteistä
  • Tutkittavien itse ottamista sylki- ja ulostenäytteistä
  • Valmentajan tekemillä kestävyyskunnon mittauksilla
  • Muun muassa fyysistä aktiivisuutta ja unta mittaavalla elektronisella sensorilla (aktiivisuusmittarilla)
  • Lisäksi tutkimuksessa kerätään niin kutsuttuun digitaaliseen jalanjälkeen liittyvää tietoa, jonka tutkittavat itse hankkivat ja luovuttavat tutkimusryhmälle. Tämän epäsuoran terveystiedon kerääminen voi edesauttaa suoran terveystiedon tulkintaa ja tulevaisuuden terveyden seurantatyökalujen kehittämistä.
  • Osaa tutkittavista haastatellaan elektronisten sensorien ja älypuhelinsovellusten käyttökokemuksista tutkimuksen aikana. Tämä on tärkeää erityisesti laitteista saatavan hyödyn arvioimisen näkökulmasta.

Alla on tarkempaa tietoa tutkimustietojen keräämisestä.

Tutkimuskäynnit

Kaikki tutkittavat osallistuvat yhteensä viiteen tutkimuskäyntiin: tutkimuksen alussa sekä noin 4, 8, 12 ja 16 kuukauden kuluttua ensimmäisestä tutkimuskerrasta (ks. tutkimuksen aikataulu). Jokainen tutkimuskäynti koostuu kolmesta osasta:

  1. Terveystarkastus. Terveydenhoitaja mittaa pituuden, painon, vyötärön- ja lantionympäryksen, verenpaineen ja pulssin. Terveystarkastuksen yhteydessä otetaan verinäyte, josta määritetään kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli (ns. hyvä kolesteroli), LDL-kolesteroli (ns. huono kolesteroli), triglyseridit (veren rasva-arvoja), verensokeri, hsCRP (tulehdusarvo), glutamyylitransferaasi (GT, maksan toimintakoe), perusverenkuva ja verihiutaleet, apolipoproteiini A1 ja apolipoproteiini B (sepelvaltimotaudin riskin arviointi), tyreotropiini (TSH, kilpirauhasen toimintakoe) ja D-vitamiini. Lisäksi verinäytteestä eristetään DNA:ta, jota tutkimalla voidaan arvioida yksilön perinnöllistä riskiä eri sairauksiin. Riskin arvioinnissa hyödynnetään DNA-alueita, joiden on aiemmissa tieteellisissä tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä tiettyihin yleisiin sairauksiin ja riskitekijöihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen ja lihavuuteen/ylipainoon. Terveystarkastuksen yhteydessä annettavasta virtsanäytteestä tehdään virtsan kemiallinen perusseulonta, jolla seulotaan mm. munuaissairauksia ja virtsatieinfektioita.

  2. Kyselylomake. Kyselylomakkeella selvitetään monitekijäisiin sairauksiin (kuten sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes) ja niiden riskitekijöihin (esimerkiksi ylipaino ja korkea verenpaine) vaikuttavia tekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi syömis- ja liikuntatottumukset, tupakointi ja alkoholin käyttö sekä tutkittavan ja tämän lähisukulaisten sairaudet. Lisäksi kyselylomakkeella selvitetään muun muassa tutkittavan yleistä terveydentilaa, henkistä hyvinvointia, nukkumista, persoonallisuuspiirteitä, terveyden seurantatapoja sekä odotuksia ja asenteita elintapavalmennuksesta ja terveysteknologiaa kohtaan. Kyselylomake täytetään ennen terveystarkastusta sähköisesti.

  3. Itse otettavat näytteet. Tutkittavat saavat tutkimuskäynnin yhteydessä näytepurkit ja ohjeet uloste- ja sylkinäytteiden ottamista ja säilyttämistä varten. Ulostenäytteestä voidaan määrittää suolistomikrobiston monimuotoisuus ja määrä. Suolistomikrobisto on merkittävä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Sylkinäytteestä määritetään psyykkisestä ja fyysisestä rasituksesta kertova kortisolihormonin pitoisuus. Tutkittava toimittaa uloste- ja sylkinäytteet työpaikalleen tai määrättyihin Mehiläisen toimipisteisiin, joista ne noudetaan erikseen ilmoitettavina päivinä.

Ryhmätapaamiset ja kestävyyskuntomittaus

Tutkittaville järjestetään neljä ryhmätapaamista (noin 4, 8, 12 ja 16 kuukauden kuluttua ensimmäisestä tutkimuskäynnistä), joissa tutkittaville tehdään levossa lyhytkestoinen kestävyyskuntotesti, joka arvioi maksimaalista hapenottokykyä.

Ryhmätapaamisissa tutkittavat saavat lisäksi tietoa muun muassa tutkimuksesta, omista tuloksistaan sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tutkittavilla on ryhmätapaamisissa mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella omista tuloksistaan lääkärin, tutkimushoitajan ja/tai valmentajien kanssa. Informaatio- ja opastustilaisuudet sekä haastattelut pyritään järjestämään tutkimuskäyntien ja ryhmätapaamisten yhteydessä tutkittavien ajan säästämiseksi. Ryhmätapaamiset järjestetään ilta-aikoina Helsingin Meilahdessa ja tutkittava voi valita itselleen sopivan ryhmätapaamisajan useista vaihtoehdoista. Ryhmätapaamisten arvioidut ajankohdat löytyvät täältä.

Aktiivisuusmittarit

Kaikki tutkittavat saavat ensimmäisessä ryhmätapaamisessa käyttöönsä muun muassa fyysistä aktiivisuutta ja unta mittaavan elektronisen sensorin. Osa tutkittavista saattaa saada käyttöönsä myös muita itsemittauslaitteita tutkimuksen puolivälissä. Sensorien ja mittauslaitteiden tallentama tieto kerätään tutkijoiden ja valmentajien käyttöön, mutta tutkittavat saavat tiedot myös itselleen.

Digitaalinen jalanjälki

Tutkittavat ohjeistetaan keräämään digitaalista jalanjälkitietoaan älypuhelimeen ja tietokoneelle asennetuilla sovelluksilla ja ohjelmilla. Näiden tietojen avulla pyritään ymmärtämään paremmin tutkittavan elämäntapoja sekä viikko- ja päivärytmiä. Kerättävä tieto kattaa S-kanavasta ja K-Plussa-palvelusta saatavat päivittäistavaraostostiedot. S- ja K-ryhmien kautta kerättävät ostostiedot käsitellään siten, että tutkittavan ruokavaliosta (ei yksittäisistä ostoksista) saadaan yleiskäsitys. Tiedot kerätään yhteensä 32 kuukauden ajalta: 16 kuukauden ajalta ennen tutkimuksen alkua ja 16 tutkimuskuukauden ajalta. Tutkittavat lähettävät tietopyynnöt tutkimusryhmän erikseen ohjeistamalla tavalla. Sähköiset tiedostot ladataan pilottitutkimuksen verkkosivuston kautta, ja mahdolliset paperilla toimitetut tiedot toimitetaan tutkimusryhmälle. Tutkittavilla on mahdollisuus käydä läpi tietopyyntöjen tuottamat tiedot ja poistaa arkaluontoiseksi luokittelemansa tiedot ennen tietojen luovuttamista. Tietopyyntöjen hankkimisesta tai postituksesta mahdollisesti aiheutuvat kulut korvataan tutkittaville alkuperäisiä tositteita vastaan.

Ensimmäisessä ryhmätapaamisessa tutkittavia pyydetään asentamaan älypuhelimeensa ajankäyttöä (kotona/liikennevälineissä/työpaikalla/kaupassa/harrastuksissa vietetty aika) ja fyysisiä aktiivisuustietoja keräävä Moves-älypuhelinsovellus. Tutkittavien toivotaan siirtävän sovelluksen keräämät tiedot DHR-pilottitutkimuksen käyttöön. Tietojen siirron yhteydessä poistetaan sijaintitiedot sekä muut arkaluontoiset tai yksilön identifioivat tiedot. Tämän lisäksi tutkittavia pyydetään asentamaan älypuhelimeensa ja/tai tietokoneeseensa RescueTime-sovellus, joka luokittelee tietokone- ja verkkokäytön aikatiedot. Sovellus antaa myös ’tuottavuusraportin’, joka vertaa tutkittavan itsensä asettamaa ajankäyttötavoitetta toteutuneeseen.

Last updated: 13.12.2016 - 10:18