14.10.2015 - 12:15

Ei pelkkää luonteen heikkoutta – tupakoinnin lopettamisen vaikeus riippuu myös geeneistä

 

Perintötekijät selittävät yli 80 prosenttia nopeudesta, jolla nikotiini poistuu tupakoitsijan elimistöstä, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Mitä nopeampaa nikotiinin poistuminen on, sitä enemmän tupakkaa yleensä kuluu ja sitä vaikeampi siitä on myös päästä eroon. Geenitietoa voidaan kenties tulevaisuudessa hyödyntää kun valitaan tehokkainta menetelmää tupakoinnin lopettamiseksi.

Yksilöiden välillä on suuria eroja nikotiinin aineenvaihdunta- eli metabolianopeudessa sekä siinä, miten helposti nikotiiniriippuvuus syntyy. Akatemiaprofessori Jaakko Kaprion johtama tutkijaryhmä pystyi kaksosia tarkastelemalla osoittamaan, että yli 80 prosenttia nikotiinin aineenvaihduntanopeudesta selittyy perintötekijöillä.

Tunnistaakseen metabolianopeuteen vaikuttavia geenimuotoja ryhmä tutki yli 1 500 suomalaista henkilöä koko perimän kattavilla geneettisillä ja tilastollisilla menetelmillä. 

– Aiemmat koko perimän kattavat geneettiset tutkimukset ovat pääosin keskittyneet tunnistamaan tupakoinnin määrään liittyviä geenimuotoja. Omassa työssämme hyödynsimme huomattavasti tarkempaa menetelmää ja määritimme laboratoriossa tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden nikotiinin aineenvaihduntanopeuden, kertoo dosentti Anu Loukola Helsingin yliopistosta.

Maksassa toimivat CYP-entsyymit, erityisesti CYP2A6, huolehtivat nikotiinin hajottamisesta elimistössä. Tässäkin työssä tärkeimmäksi nikotiinin aineenvaihduntaan vaikuttavaksi tekijäksi osoittautuivat nimenomaan CYP2A6-entsyymin geenissä tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat perimän kohdat. Tutkimusryhmä pystyi tunnistamaan kolme sellaista perimän kohtaa, jotka erityisesti hidastivat aineenvaihduntaa. Yhdessä ne selittävät noin kolmanneksen nikotiinin metabolianopeudesta.

– Tuloksemme tuovat tärkeää uutta tietoa siitä, mitkä geneettiset tekijät vaikuttavat nopeuteen, jolla nikotiini poistuu elimistöstä. On viitteitä siitä, että hitaille ja nopeille metaboloijille sopivat erilaiset tupakoinnin lopettamista tukevat hoitomuodot. Uskommekin, että geenitietoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää tehokkainta hoitoa valittaessa, Kaprio sanoo.

– On tärkeää huomioida myös uusien nikotiinituotteiden, kuten sähkösavukkeiden, terveysriskit ja vaikutukset. Nikotiini itsessään kohottaa verenpainetta, kiihdyttää pulssia ja uusimman tutkimustiedon mukaan myös lisää syöpäriskiä. Näin ollen nikotiinin aineenvaihduntanopeus vaikuttaa yksilöllisesti myös näihin riskeihin.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkijoiden johtaman kansainvälisen yhteistyöhankkeen tulokset on julkaistu PLOS Genetics -tiedelehdessä.  


Lisätietoja:

Akatemiaprofessori Jaakko Kaprio

Helsingin yliopisto, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM)

Sähköposti: jaakko.kaprio@helsinki.fi

Puh. 050 546 8790 (Susanna Rosas)

 

Alkuperäinen julkaisu:

Loukola A, Buchwald J, Gupta R, Palviainen T, Hällfors J, Tikkanen E, Korhonen T, Ollikainen M, Sarin AP, Ripatti S, Lehtimäki T, Raitakari O, Salomaa V, Rose RJ, Tyndale RF, Kaprio J. A Genome-Wide Association Study of a Biomarker of Nicotine Metabolism. PLoS Genet. 2015 Sep 25;11(9):e1005498. doi:10.1371/journal.pgen.1005498. 

Last updated: 14.10.2015 - 12:36