07.12.2015 - 18:00

Uusi tutkimustieto voisi parantaa influenssarokotteen tehoa

Helsingin yliopiston tutkijat esittävät, että influenssavirusten genomista saatua tietoa kannattaisi hyödyntää entistä tehokkaampien influenssarokotusten kehittämisessä. Tutkimusryhmä vertaili tuhansia influenssaviruskantoja ja kehitti suoraviivaisen menetelmän, jonka avulla virusten muuntumista voidaan seurata ja ennustaa.

Vuosittain arviolta 5-15 % Suomen aikuisväestöstä sairastuu influenssaan. Tehokkain keino pienentää sairastumisriskiä on ottaa vuosittainen kausi-influenssarokotus. Erityisen tärkeä rokote on vanhuksille ja muihin riskiryhmiin kuuluville, joilla influenssa saattaa aiheuttaa vakavia oireita.

Influenssavirus kuitenkin muuntuu jatkuvasti ja siitä syystä rokote, toisin kuin useimpien muiden sairauksien osalta, täytyy kehittää joka vuosi uudelleen. Sen teho ei myöskään aina ole yhtä hyvä. Viruksen muuntuminen perustuu mutaatioihin, jotka muuttavat viruksen pintaproteiineja niin että ihmisen immuunipuolustus ei enää tunnista niitä.

Maailman terveysjärjestö WHO seuraa eri virustyyppien yleisyyttä ja antaa ohjeistuksen kausi-influenssarokotteeseen kulloinkin valittavista rokotekannoista. Rokotteeseen valittujen viruskantojen vastaavuus kiertäviä viruskantoja vastaan vaikuttaa oleellisesti rokotteen suojatehoon. Esimerkiksi viime vuoden influenssakaudella rokotuksen suojateho olikin tavallista heikompi.

Hiljattain julkaistussa tutkimuksessaan Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkijat löysivät influenssaviruksen genomista sellaisia geneettisiä muutoksia, jotka sekä muuttivat influenssaviruksen pintaproteiinien rakennetta että esiintyivät yllättävän monissa viruskannoissa. Näiden geenimuutosten pääteltiin olevan erityisen tärkeitä influenssan leviämisen kannalta. Tutkimuksessa vertailtiin tuhansia eri A(H1N1)- ja A(H3N2)-viruskantoja eri puolilta maailmaa yhteistyössä Singaporessa ja Iso-Britanniassa toimivien tutkijaryhmien kanssa.

– Nimesimme tunnistamamme geneettiset muutokset evolutionaarisiksi markkereiksi, koska ne vaikuttavat olevan tärkeitä viruksen muuntumisen kannalta ja edesauttavan sen leviämistä, kertoo tutkimusryhmää johtanut Denis Kainov.

Tutkijat pystyivät myös osoittamaan, että kumpaankin tutkittuun influenssavirustyyppiin näytti kertyvän erilaisia geneettisiä muutoksia. Lisäksi tulokset osoittivat, että viime vuonna influenssarokotuksen kehittämiseen käytetyt viruskannat eivät sisältäneet suurinta osaa näistä evolutionaarisista markkereista.

– Uskomme, että näiden tulosten perusteella ja soveltamiemme menetelmien avulla influenssarokotteeseen valittavien viruskantojen valintaa voisi optimoida, mikä taas parantaisi rokotuksen suojatehoa. Joka vuosi merkittävä määrä suomalaisia sairastaa influenssan. Arvioimme, että jos rokotuksen suojateho paranisi 50 prosentilla ja rokotuskattavuus pysyisi entisellään, jopa 8 000 suomalaista nykytilannetta enemmän voisi säästyä sairastumiselta, Kainov sanoo.

– Ehdotammekin, että ensi kauden rokotteen viruskantoja valittaessa mukaan kannattaisi ottaa nimenomaan ne kannat, jotka sisältävät tunnistamamme evolutionaariset markkerit.

Lisätietoja:

ttps://www.fimm.fi/en/research/groups/kainov

 

Alkuperäinen julkaisu:

Belanov SS, Bychkov D, Benner C, Ripatti S, Ojala T, Kankainen M, Lee HK, Tang JW, Kainov DE. Genome-wide analysis of evolutionary markers of human influenza A(H1N1)pdm09 and A(H3N2) viruses may guide selection of vaccine strain candidates. Genome Biol Evol. 2015 Nov 27. pii: evv240. http://gbe.oxfordjournals.org/content/early/2015/11/27/gbe.evv240.abstract

Last updated: 08.12.2015 - 08:44