30.08.2019
Uudet analyysimenetelmät edistävät äidin verinäytteeseen perustuvaa sikiötestaustaHelsingin yliopiston ja Tarton yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden laskennallisen menetelmän, jonka avulla yleisimpien sikiön kromosomipoikkeavuuksien tunnistaminen äidin verinäytteestä modernien sekvensointiteknologioiden avulla helpottuu. Data-analytiikan kehittyminen laskee myös tutkimuksen hintaa ja mahdollistaa näin testausmenetelmän laajemman käyttöönoton.
01.08.2019
Suomalaisten ainutlaatuinen geeniperimä osoitti taas voimansaUudessa suomalaisaineistoon pohjautuvassa geenitutkimuksessa löydettiin 26 aiemmin tuntematonta sydän- ja verisuonitautien sekä metabolisen oireyhtymän riskitekijää.
25.04.2019
Yliopisto-lehdessä Mark Dalyn profiiliartikkeliYliopisto-lehden tuoreimmassa numerossa julkaistiin laaja Mark Dalyn haastattelu.
25.04.2019
Uusi FinnGen-animaatio julkaistuJuuri julkaistun animaation avulla toivomme pystyvämme kertomaan ymmärrettävällä ja viihdyttävällä tavalla FinnGen-tutkimuksen tavoitteista ja toteuttamisesta kaiken olennaisen.
27.02.2019
Ensimmäiset autismille altistavat geneettiset riskitekijät tunnistettuKansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt useita uusia autismille altistavia geenivariantteja. Löydökset tuovat uutta tietoa autismin syntymekanismeista ja tulevat helpottamaan diagnostiikan kehittämistä ja potilaiden yksilöllisen ennusteen laatimista.
12.02.2019
Suomalaistutkimus avaa älyllisen kehitysvammaisuuden perinnöllistä taustaaHelsingin yliopiston koordinoiman tuoreen tutkimuksen mukaan sekä vakavan älyllisen kehitysvammaisuuden että lievempien älyllisen kehityksen häiriöiden taustalta löytyy perinnöllisiä riskitekijöitä. Riskitekijät ovat kuitenkin erilaisia eri kehitysvammaryhmissä. Lievemmät häiriöt johtuvat pääasiassa lukuisien geenialueiden yhteisvaikutuksesta, kun taas vakavissa kehitysvammoissa yksittäiset geenivirheet ovat tavallisempia.
04.02.2019
EU-hankkeen tulokset osoittavat suurten väestöaineistojen kansainvälisen tutkimuskäytön ongelmakohdat ja kehityskohteetHelsingin yliopiston koordinoima nelivuotinen EU-hanke BBMRI-LPC kartoitti vapaaehtoisilta eurooppalaisilta kerättyjen biologisten näytteiden muodostamien suurten seuranta-aineistojen, biopankkien, kansainväliseen hyödyntämiseen liittyviä ilmiöitä sekä mahdollisia kehityskohteita. Hankkeen tulokset osoittavat, että kansainvälisen tutkimuskäytön tehostamiseksi tarvittaisiin maiden välisten käytäntöjen yhdenmukaistamista.
22.01.2019
GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseenGSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.
09.01.2019
Professori Olli Kallioniemelle vuoden 2019 Äyräpää-palkintoLääkäriseura Duodecim on myöntänyt Äyräpää-palkinnon FIMMin ensimmäiselle johtajalle, professori Olli Kallioniemelle. Palkinto myönnettiin tunnustuksena Kallioniemen työstä molekulaarisen täsmälääketieteen uranuurtajana. Lämpimät onnittelut!
20.12.2018
Geenit vaikuttavat suurten ikäluokkien alkoholinkäyttöön enemmän kuin ennen sotia syntyneilläSuomalaiseen kaksosaineistoon perustuvassa seurantatutkimuksessa havaittiin ikäluokkien välillä selviä eroja alkoholin käytössä. Sotien jälkeen syntyneet kuluttivat selvästi enemmän alkoholia kuin aiemmin syntyneet suomalaiset. Tutkimuksen perusteella yksilöiden väliset geneettiset erot heijastuvat suurten ikäluokkien alkoholinkäyttöön vahvemmin kuin ennen sotia syntyneillä.
21.06.2018
Geenitutkimus hälventää psykiatristen sairauksien diagnostisia raja-aitojaUusi kansainvälinen jättitutkimus osoittaa monien psykiatristen sairauksien taustalta löytyvän yhteisiä geneettisiä alttiustekijöitä, joita nykyisin käytössä oleva diagnostinen luokittelu ei huomioi.
18.06.2018
Leena Peltonen –tiedepalkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa suomalaiselle huippututkijalleKolmas akateemikko Leena Palotien elämäntyötä kunnioittava tiedepalkinto (Leena Peltonen Prize for Excellence in Human Genetics) on myönnetty menestyneelle suomalaiselle geenitutkijalle, ryhmänjohtajana New York Genome Centerissä ja apulaisprofessorina Columbian yliopistossa työskentelevälle tohtori Tuuli Lappalaiselle.
15.05.2018
Pieni syntymäpaino on yhteydessä vasenkätisyyteenHelsingin yliopiston koordinoima kansainvälinen tutkimus tuo uutta tietoa kätisyyden syntymekanismeista. Tutkimus vahvistaa raskaudenaikaisen kehityksen ja erityisesti pienen syntymäpainon merkitystä kätisyyden määräytymisessä.
03.05.2018
Kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus tuo lisätietoa migreenin perinnöllisestä taustastaSuomalaisjohtoinen laaja tutkimus on osoittanut, että migreenin kulkeminen suvuissa johtuu pääasiassa jopa tuhansien sairausriskiä lisäävien geenimuotojen yhteisvaikutuksesta. Tutkijat pystyivät myös osoittamaan, että perinnöllisessä riskissä on eroja migreenityyppien välillä. Aurallista migreeniä sairastavilla ja nuoremmilla migreenipotilailla perinnöllisten riskitekijöiden muodostama taakka on suurempi.
19.04.2018
Tutkimus aggressiivisen NK-soluleukemian taustamekanismeista avaa tietä lääkehoidon kehittämiseenHelsingin yliopiston tutkijoiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa löydettiin uutta tietoa harvinaisesta aggressiivisesta NK-soluleukemiasta. Tutkijat löysivät myös potentiaalisia lääkeaineita tämän nopeasti kuolemaan johtavan syövän hoitoon.
12.04.2018
Epigeneettinen kello kertoo, oletko ikäistäsi vanhempiBiologinen ikääntyminen etenee yksilöllisesti. Tuoreessa Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin ikääntyviä naiskaksosia tutkimalla yhteisen perimän ja jaettujen ympäristötekijöiden suuri vaikutus biologiseen ikään.
20.03.2018
KardioKompassi työkalu vauhdittaa genomitiedon hyödyntämistäGenomitiedon käyttö arkipäiväistyy maailmalla kovaa vauhtia. Yhdeksi ratkaisuksi genomitiedon hyödyntämiseen on FIMMissä kehitetty uusi digitaalista genomitietoa hyödyntävä riskilaskuri, KardioKompassi®. KardioKompassin vaikuttavuutta tutkitaan parhaillaan GeneRISK-tutkimushankkeessa. Hankkeen alustavat tulokset osoittavat, että genomitieto osana muuta terveystietoa kannustaa ihmisiä elämäntapamuutoksiin ja parantaa terveyttä.
20.03.2018
Sadantuhannen euron apuraha monivärikuvantamisen soveltamiseen syöpätutkimuksessaInstrumentariumin tiedesäätiön suurimman apurahan vuonna 2018 on saanut FT Teijo Pellinen Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä.
02.03.2018
Tuore tutkimus ehdottaa radikaalia muutosta diabeteksen luokitteluunUusi tutkimus osoittaa, että diabeteksen diagnosointia voidaan merkittävästi parantaa kokonaan uudenlaisella luokittelulla, jonka perusteella diabetespotilaat jaetaan viiteen alaryhmään. Uusi luokittelu täsmentää huomattavasti potilaan ennustetta ja helpottaa sopivimman lääkehoidon valintaa jo sairauden diagnosointihetkellä.
07.02.2018
Mark Daly nimitetty FIMMin uudeksi johtajaksiHelsingin yliopisto on rekrytoinut Harvardin yliopiston genetiikan professorin Mark Dalyn Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) johtoon. Daly on tehnyt useita tieteellisiä läpimurtoja geenien yksilöllisten erojen merkityksestä sairauksien synnyssä ja on alan kärkitutkijoita maailmassa.
19.12.2017
Merkittävä tutkimusinvestointi Suomeen: FinnGen pyrkii läpimurtoihin sairauksien ennaltaehkäisyssä, diagnostiikassa ja hoidossaSuomessa on käynnistynyt uusi, ainutlaatuinen tutkimushanke, jonka avulla ymmärretään entistä paremmin sairauksien syitä ja mahdollisia hoitomuotoja. FinnGen-tutkimuksessa hyödynnetään suomalaisten biopankkien keräämiä verinäytteitä ja tavoitteena on saada mukaan 500 000 suomalaista. Tutkimushankkeen arvioidaan kestävän kuusi vuotta ja sen budjetti on lähes 60 miljoonaa euroa.
15.11.2017
Uutta tutkimustietoa geenien vaikutuksesta skitsofreniassaTuore suomalaisiin perheaineistoihin keskittyvä tutkimus on tuottanut uutta tietoa geenien säätelyn merkityksestä vakavissa mielenterveyden häiriöissä ja niiden lääkehoidossa. Yksilölliset erot NDE1-nimisessä geenissä säätelevät useiden muiden geenien ilmenemistä ja vaikuttavat mielialaa säätelevien lääkkeiden tehoon.
06.10.2017
Suomen lähihistoria on kirjoitettu geeneihimmeJuuri julkaistussa tutkimuksessa suomalaiset pystyttiin jakamaan ennennäkemättömällä tarkkuudella geneettisiin ryhmiin. Geeniperimän samankaltaisuuteen perustuva ryhmittely noudattaa yllättävän tarkasti Suomen murrealueiden rajoja. Lisäksi tutkimus vahvisti aiemmin raportoidun suomalaisten itä-länsi-kahtiajaon ja osoitti sen noudattavan keskiaikaista Pähkinäsaaren rauhan rajalinjaa.
30.08.2017
Suomalaistutkijat kehittävät mobiilimikroskooppiin perustuvaa etädiagnostiikkaa AfrikassaSuomessa kehitettyä edullista ja helposti liikuteltavaa mobiilimikroskooppia voidaan hyödyntää trooppisten loisinfektioiden diagnosoimiseen ja syöpään viittaavien muutosten tunnistamiseen kudos- ja solunäytteistä. Mobiilimikroskoopin prototyyppiä testataan tänä vuonna Tansaniassa ja Keniassa toteutettavilla kenttäkokeilla. Tutkijoiden päätavoitteena on nopea etädiagnostiikka keinoälyn tuella.
26.05.2017
Genomien tarina Suomi 100 vuotta -juhlapostimerkissäSuomen vaakuna 2017 - erikoispostimerkkiin on piilotettu Matti Pirisen tutkimusryhmän tuottamaa tietoa Suomen geneettisestä historiasta.
22.05.2017
Täsmälääketiede ja Big Data kliinisessä lääketieteessä -kurssi käynnistyyHelsingin yliopiston tutkijat ovat ideoineet uudenlaisen, terveysalan ajankohtaisimpiin teemoihin keskittyvän kurssin. Kurssi toteutetaan tänä vuonna ensimmäisen kerran ja se on suunnattu erityisesti lääketieteen 3 - 4. vuosikurssin opiskelijoille. Kurssin tänään maanantaina 22.5 järjestettävä avausluento on avoin kaikille.
28.04.2017
Aarno Palotielle Lääketeollisuuden tutkimussäätiön tunnustuspalkintoFIMMin tutkimusjohtajalle Aarno Palotielle on myönnetty Lääketeollisuuden tutkimussäätiön jakama tunnustuspalkinto. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 € ja sen edellytyksenä on ansiokas kansainvälisesti tunnustettu lääketieteellinen tutkimus ja suomalaisen lääketieteellisen tutkimusympäristön promovoiminen kansainvälisesti.
06.02.2017
Eurooppalaisella tutkimusyhteistyöllä kohti diabeettisen munuaissairauden varhaisdiagnostiikkaa ja täsmähoitoaDiabeettisen munuaissairauden ehkäisemiseen ja yksilölliseen hoitoon tähtäävä laaja kansainvälinen tutkimushanke on saanut 29 miljoonan euron IMI-rahoituksen. Helsingin yliopisto on yksi hanketta koordinoivista yliopistoista.
26.01.2017
Kaksi uutta perinnöllistä tulehdussairautta löydetty SuomestaSuomalais-ruotsalainen tutkimusryhmä on kuvannut kaksi uudenlaista immuunipuolustuksen tasapainon järkkymiseen johtavaa perinnöllistä sairautta. Sairaudet ja niiden syyksi paljastuneet NFKB1-geenin geenivirheet löydettiin suomalaisista suvuista.
16.01.2017
Zikavirusinfektiota voidaan estää myös influenssavirukseen tehoavilla lääkkeilläHelsingin yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa osoitettiin, että zikavirusinfektiota voidaan laboratorio-olosuhteissa tehokkaasti rajoittaa kolmen influenssaan tehoavan lääkeaineen avulla. Tulokset kannustavat kehittämään uusia virusuhkia vastaan isäntäsolun toimintoihin kohdistuvia lääkeaineita.
02.01.2017
Suomalaistutkijat mukana MS-taudin yksilöllistettyyn hoitoon tähtäävässä EU-hankkeessaHelsingin yliopisto osallistuu laajaan kansainväliseen MultipleMS-tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa MS-taudin etenemisen ja lääkevasteen ennustettavuutta sekä tunnistaa sairauden etenemisen kannalta oleellisia biologisia reittejä. Hanke on saanut 15 miljoonan euron rahoituksen EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta.
16.11.2016
Joukossa on voimaa – haastekilpailu tuotti tarkemman ennustemallin eturauhassyöpäänViime vuonna toteutetun tieteellisen DREAM Challenge -joukkoistamiskilpailun yhteydessä kehitetty entistä tarkempi eturauhassyövän ennustemalli on juuri julkaistu arvostetussa Lancet Oncology-tiedelehdessä. Kilpailun voitti suomalaisista tutkijoista koostuva joukkue.
28.10.2016
Laskennalliset menetelmät mullistavat lääkekehitystäJing Tangille on myönnetty arvostettu Euroopan tutkimusneuvoston nuoren tutkijan apuraha (ERC Starting Grant). Viideksi vuodeksi myönnetyn rahoituksen suuruus on n. 1,5 miljoonaa euroa. Tang hyödyntää laskennallisia systeemilääketieteen menetelmiä ja pyrkii niiden avulla tunnistamaan yksilöllisesti räätälöityjä syöpään tehoavia lääkeyhdistelmiä.
21.09.2016
Genomitieto helpottaa sepelvaltimotaudin riskin arviointiaTutkijoiden kyky arvioida yksilön riskiä sairastua sepelvaltimotautiin on tarkentunut uusien teknologioiden ja niiden avulla tuotetun genomitiedon myötä. Genomitiedon avulla tehty riskinarviointi voi mahdollistaa taudin ehkäisytoimien aloittamisen aikaisemmassa vaiheessa elämää ja motivoida ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan.
05.07.2016
Kahden harvinaisen immuunipuutostaudin suomalaiset geenivirheet tunnistettuTutkijat ovat tunnistaneet kahden vakavaoireisen, periytyvän sairauden suomalaiset kantamutaatiot. Tieto geenivirheestä liittää sairaudet osaksi suomalaista tautiperintöä ja helpottaa näiden harvinaisten sairauksien diagnosointia Suomessa.
21.06.2016
Uusia migreenin alttiusgeenejä tunnistettu – aivoverisuonten rooli vahvistuuLaaja suomalaisjohtoinen tutkimusryhmä on tunnistanut lähes 30 uutta migreenin perinnöllistä riskitekijää. Moni nyt löydetyistä riskitekijöistä sijaitsee verisuonien toimintaa säätelevissä geeneissä tai niiden lähettyvillä. Tutkimuksen tulokset vahvistavatkin teoriaa, jonka mukaan pään verisuonten epänormaalilla toiminnalla on merkitystä migreenikohtauksen synnyssä.
15.06.2016
Professori Aarno Palotielle Helsingin kaupungin tiedepalkintoHelsingin kaupungin tiedepalkinto luovutettiin tänään 15.6.2016 FIMMin tutkimusjohtajalle Aarno Palotielle. Palkintotilaisuudessa todettiin professori Aarno Palotien työn edistävän suomalaisten terveyttä ja luovan innovaatioita sekä yritystoimintaa Helsinkiin.
13.06.2016
FIMMn vuosikertomus 2015 julkaistuTämä digitaalinen vuosikertomus sisältää tietoa tutkimusprojekteistamme ja niiden merkittävimmistä löydöksistä, tegnologiakehityksestä, tutkijakoulutuksesta ja tärkeimmistä tapahtumista.
12.05.2016
Biotalous kohtaa syöpätutkimuksen UPM:n ja FIMMn yhteisessä hankkeessaHelsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM ja UPM Biokemikaalit ovat aloittaneet tutkimusyhteistyön. Yhteisen hankkeen tarkoituksena on tutkia UPM:n uuden selluloosapohjaisen geelimäisen materiaalin soveltuvuutta syöpätutkimukseen.
22.04.2016
Suomalaisen genomitiedon hyödyntäminen lääkekehityksessä kiinnostaa kansainvälisiä lääkeyrityksiäKansainvälinen lääkeyritys AstraZeneca on ilmoittanut tänään panostavansa merkittävästi genomitutkimukseen lähitulevaisuudessa. Yhtenä osana aloitetta on yhteistyö Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin kanssa suomalaisen genomi- ja terveystiedon hyödyntämiseksi lääkekehityksessä.
21.03.2016
Skitsofreniaa aiheuttava geeni tunnistettu suomalaisaineistojen avullaKansainvälinen tutkimusryhmä on tunnistanut geenin, jonka rikkoutuminen lisää riskiä sairastua skitsofreniaan 35-kertaisesti. Tämän SETD1A-geenin virheelliset muodot ovat harvinaisia ja aiheuttavat vain pienen osan, arviolta yhden tuhannesta, skitsofreniatapauksesta. Yhteys geenin ja skitsofrenian välillä on kuitenkin poikkeuksellisen vahva, sillä jokaisella tutkijoiden löytämällä geenivirheen kantajalla todettiin joko psykiatrisia tai neuropsykiatrisia häiriöitä.
11.03.2016
Suomessa kehitetty mobiilimikroskooppi liikkuu potilaan luoSuomalaistutkijat ovat kehittäneet edullisen ja helposti liikuteltavan mobiilimikroskoopin. Laitetta testataan parhaillaan Tansaniassa ja lähiaikoina myös suomalaisissa leikkaussaleissa. Keksintö mahdollistaa nopean etädiagnostiikan keinoälyn tuella ja voi näin tuoda helpotusta maailmanlaajuiseen asiantuntijapulaan.
03.03.2016
Toisen Leena Peltonen -tiedepalkinnon sai nuori amerikkalainen tilastollisen genetiikan supertähtiToinen akateemikko Leena Palotien elämäntyötä kunnioittava tiedepalkinto (Leena Peltonen Prize for Excellence in Human Genetics) on myönnetty vain 33-vuotiaalle, maailmankuululle tilastollisen genetiikan menetelmien kehittäjälle, Harvardin yliopiston Broad-instituutissa työskentelevälle tohtori Benjamin Nealelle. Kehittämiään menetelmiä Neale on käyttänyt erityisesti neuropsykiatristen sairauksien genetiikan selvittämiseen. Palkinto jaettiin Helsingissä tänään 3. maaliskuuta 2016.
04.02.2016
Uusi lääkekehityshanke alkanut Suomessa: Tavoitteena kehittää uusia täsmälääkkeitä verisyöpien hoitoonHelsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) syöpätutkijat ovat sopineet uudesta tutkimusyhteistyöhankkeesta lääkeyritys Pfizerin kanssa. Tutkimusyhteistyön tavoitteena on tuoda uusia täsmälääkkeitä erityisesti verisyöpien hoitoon. FIMMn tutkijat testaavat kehitteillä olevien lääkkeiden tehoa verisyöpäpotilaiden syöpäsoluihin. Yhteistyösopimus on merkittävä esimerkki siitä, miten yritykset ja julkiset toimijat voivat yhdessä edistää lääketutkimusta sekä terveysalan kasvustrategian tavoitteita.
05.01.2016
Laaja pohjoismainen kaksostutkimus selvitti kymmenien syöpätyyppien perinnöllisen riskinTutkijat ovat saaneet uutta merkittävää tietoa perintötekijöiden merkityksestä syöpäalttiuteen seuraamalla yli 200 000 Pohjoismaissa asuvaa kaksosta vuosikymmenien ajan. Tulokset osoittivat, että henkilön riski sairastua mihin tahansa syöpään on keskimääräistä suurempi, jos hänen kaksossisaruksellaan on todettu jokin syöpä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin perimän osuutta 23 eri syöpätyypin sairastumisriskiin. Sisaruksen sairastumisen todettiin lisäävän erityisesti melanooman, eturauhas-, kives-, rinta-, munasarja- ja kohtusyövän riskiä.
22.12.2015
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016!Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2016!
08.12.2015
Uusi tutkimustieto voisi parantaa influenssarokotteen tehoaHelsingin yliopiston tutkijat esittävät, että influenssavirusten genomista saatua tietoa kannattaisi hyödyntää entistä tehokkaampien influenssarokotusten kehittämisessä. Tutkimusryhmä vertaili tuhansia influenssaviruskantoja ja kehitti suoraviivaisen menetelmän, jonka avulla virusten muuntumista voidaan seurata ja ennustaa.
23.11.2015
Suomalaiset erittäin myönteisiä biopankkitutkimukselleHelsingin Urologisen Biopankin kokemukset vahvistavat käsitystä suomalaisten positiivisesta suhtautumisesta lääketieteelliseen tutkimukseen. HUB-biopankkiin on neljässä vuodessa talletettu yli 27 000 näytettä lähes 2 200 eri potilaasta. Yli 99 % lähestytyistä urologisista potilaista on antanut biopankkisuostumuksen.
02.11.2015
Uudenlainen terveystutkimus käynnistyi Helsingin yliopistossaVoidaanko terveyttä ymmärtää ja edistää nykyistä paremmin yhdistämällä genomitieto, modernit laboratoriotutkimukset yksilöllisiin elintapa- ja terveystietoihin, digitaaliseen jalanjälkitietoon sekä aktiivisuusmittareiden keräämään tietoon? Tätä selvittää Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutissa käynnistynyt ainutlaatuinen poikkitieteellinen terveystutkimus. Erityisen tutkimuksesta tekee tulosten lähes reaaliaikainen palauttaminen tutkittaville ja heidän motivoimisensa tutkimustulosten avulla tekemään elintapamuutoksia ja sitoutumaan niihin. Tutkimuksen toivotaan tuovan uudenlaisia työkaluja terveydenhuollon painopisteen muuttamiseksi sairauksien hoidosta niiden ehkäisyyn.
14.10.2015
Ei pelkkää luonteen heikkoutta – tupakoinnin lopettamisen vaikeus riippuu myös geeneistäPerintötekijät selittävät yli 80 prosenttia nopeudesta, jolla nikotiini poistuu tupakoitsijan elimistöstä, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Mitä nopeampaa nikotiinin poistuminen on, sitä enemmän tupakkaa yleensä kuluu ja sitä vaikeampi siitä on myös päästä eroon. Geenitietoa voidaan kenties tulevaisuudessa hyödyntää kun valitaan tehokkainta menetelmää tupakoinnin lopettamiseksi.
07.09.2015
Suomen molekyylilääketieteen instituutin uudeksi johtajaksi akatemiaprofessori Jaakko KaprioSuomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) johtajan tehtävään on valittu 1.10.2015 alkaen akatemiaprofessori, LKT Jaakko Kaprio. Kaprio on vuodesta 2001 lähtien toiminut Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen professorina sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorina. Kaprio seuraa FIMMn johtajan tehtävässä professori Olli Kallioniemeä, joka siirtyy Ruotsin Science for Life –laboratorion johtajaksi.
19.08.2015
Psykoosisairauksien periytyvyyttä selvittävä suurhanke käynnistyy Suomessa 10 miljoonan dollarin ulkomaisen rahoituksen turvinSuomessa käynnistyy tänä syksynä psykoosisairauksien periytyvyyttä selvittävä laaja kansainvälinen tutkimus. SUPER-nimellä kulkeva hanke alkaa ensin Tampereen, Oulun ja Kuopion seuduilla ja leviää myöhemmin kattamaan koko Suomen. Kolmivuotisen hankkeen kuluessa 10 000 suomalaisen psykoosipotilaan toivotaan osallistuvan tutkimukseen. Tutkimus toteutetaan amerikkalaisen tutkimuslaitoksen myöntämän merkittävän rahoituksen turvin.
11.06.2015
Suomalaisten biopankkien aineistot tehokäyttöönSuomessa käynnistyy laaja kansainvälinen geenitutkimushanke, jonka tavoitteena on selvittää geenien merkitystä sairauksien synnyssä, ehkäisyssä ja hoidossa sekä mahdollisten uusien lääkehoitojen kehittämisessä. Tutkimushanke perustuu THL Biopankin ja Helsingin yliopiston näytekokoelmiin. Hanke toteutetaan akateemisten tutkimuslaitosten ja kansainvälisten lääkeyhtiöiden yhteistyönä.
09.06.2015
Genomitiedon hyödyntäminen tutkimuksessa helpottuuSuomalaisen eri tutkimuksissa kerätyn genomitiedon hyödyntäminen helpottuu. Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) ottaa käyttöön suomalaisen bioinformatiikkayhtiö BC Platformsin teknologian, joka mahdollistaa genomitiedon yhdistämisen anonymisoituun terveystietoon. Yhteistyö osoittaa, että Suomessa on huippuosaamista, yrittäjyyttä ja kansallisen tason strateginen sitoutuminen, joiden avulla genomiikan tulevaisuuden visiot tuodaan jokapäiväisiksi työkaluiksi lääketieteelliseen tutkimukseen ja terveydenhuoltoon.
11.05.2015
Kymmenen uutta kolesterolitasojen virittäjägeeniä löytyi suomalaistutkijoiden johdollaSuomalaistutkijoiden johdolla toteutetussa laajassa eurooppalaisessa tutkimuksessa on saatu merkittävää uutta tietoa kolesterolitasoihin vaikuttavista geneettisistä riskitekijöistä. Juuri julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin kymmenen uutta kolesterolitasoihin vaikuttavaa geeniä. Nyt kolesteroliin vaikuttavia perimän kohtia tunnetaan jo lähes kaksisataa. Yhdessä ne selittävät viidenneksen kolesterolitasojen vaihtelusta.
29.04.2015
FIMMn vuosikertomus vuodelta 2014 julkaistuFIMMn vuoden 2014 vuosikertomus on julkaistu!
27.04.2015
Helsingin Biopankki aloittaa toimintansaValvira on 21.4.2015 tehnyt päätöksen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) omistaman biopankin merkitsemisestä valtakunnalliseen biopankkirekisteriin. Helsingin Biopankin ovat perustaneet HUS, Helsingin Yliopisto, Eksote ja Carea. Biopankkia johtaa FT Kimmo Pitkänen, joka toimi aiemmin FIMMn kehittämispäällikkönä.
14.04.2015
FIMMn ja HYKS Syöpäkeskuksen tutkijoille Sigrid Juséliuksen säätiön suurapuraha yksilöllisen lääketieteen kehittämiseenSuomen molekyylilääketieteen instituutin FIMMn ja HYKS Syöpäkeskuksen tutkijoista koostuvalle yksilöllisen lääketieteen tutkimusryhmälle on myönnetty merkittävä rahoitus. Professori Olli Kallioniemen, Professori Kimmo Porkan ja FIMM-EMBL ryhmänjohtaja Krister Wennerbergin johtama hanke sai Sigrid Juséliuksen säätiön arvostetun viisivuotisen suurapurahan. Apuraha on suuruudeltaan 250 000 € vuodessa.
26.03.2015
Professori Olli Kallioniemi nimitetty Ruotsin Science for Life –laboratorion johtajaksiFIMMin johtaja, professori Olli Kallioniemi on nimitetty Ruotsissa sijaitsevan Science for Life -laboratorion johtajaksi ja aloittaa tehtävässään syyskuussa 2015. Olli Kallioniemi väistyy FIMMin johtajan tehtävästä, kun hänen uusi työnsä Tukholmassa alkaa. Hän kuitenkin jatkaa FIMMissä osa-aikaisena tutkimusjohtajana. Myös kaikki käynnissä olevat tutkimushankkeet ja rahoitetut projektit tulevat jatkumaan normaalisti. Lisäksi FIMM ja SciLifeLab käynnistävät tiiviin yhteistyön tutkimusinfrastruktuurien sekä yhteisten tutkimusohjelmien muodossa. Tämä avaa uudenlaisia mahdollisuuksia molemmille instituuteille, asianomaisille yliopistoille sekä kummallekin maalle.
13.02.2015
Laaja suomalainen GeneRISK-tutkimushanke käynnistynyt - tavoitteena genomitiedon arkipäiväistäminenHelmikuussa käynnistyneessä GeneRISK-tutkimushankkeessa selvitetään, miten genomitietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollossa ja miten genomitiedon antaminen yksilöille vaikuttaa sairauksien ennaltaehkäisyyn. Hankeessa selvitetään tutkittavien perinnöllistä ja elintapoihin liittyvää alttiutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja ohjataan näihin tietoihin perustuen tutkittavia alentamaan omaa riskiään.
09.02.2015
Suomessa tehtiin lääketieteellinen läpimurtolöydös - syöpälääkkeelle löydettiin uusi käyttökohdeSuomessa tehty tutkimus osoittaa, että munuaissyövän hoidossa käytössä oleva lääkeaine tehoaa myös tietyn geenimuutoksen omaaviin vaikeasti hoidettaviin leukemioihin. Näihin merkittäviin tuloksiin päästiin akateemisten ja lääkeyrityksen tutkijoiden yhteistyöllä.
05.02.2015
Hematologisesta biopankista apua verisairauksien tutkimukseenVeritautien tutkimusta edistävä uusi hematologinen biopankki on aloittanut toimintansa. Biopankkiin kerätään näytteitä veritauteja sairastavista potilaista. Näytteet tulevat lääkäreiden ja tutkijoiden käyttöön uusien hoitojen ja lääkkeiden kehitystyötä varten.
19.12.2014
Hermoston kehityshäiriö voi särkeä mielenSkitsofreniaa voidaan pitää paitsi mielen sairautena myös hermoston kehityshäiriön aiheuttamana tilana. Osalla potilaista sairauden taustalta löytyy perimän rakenteellisia muutoksia, osoittaa Helsingin yliopistossa 19.12. tarkastettava väitöstutkimus.
17.11.2014
Suomalaistutkijat tunnistivat uuden syyn etenevälle geneettiselle epilepsialleHelsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa tunnistaneet uuden geenin harvinaisen epilepsiatyypin taustalla. Tutkijat osoittivat tietyn kaliumkanavageenin yksittäisen mutaation selittävän merkittävän osan tapauksista. Tämän geenivirheen arvioidaan löytyvän sadoilta potilailta ympäri maailmaa.Tutkimuksessa hyödynnettiin moderneja laboratoriomenetelmiä, jotka ovat mullistaneet harvinaisten, vakavien sairauksien syiden selvittämisen.
13.11.2014
Helsingin Urologinen Biopankki sai neljäntenä biopankkina Valviralta toimiluvanHelsingin Urologinen Biopankki (HUB) sai Valviralta toimiluvan 10.11.2014. HUB-biopankki keskittyy urologisiin sairauksiin ja se palvelee tämän tutkimusalueen biopankkinäytteistä hyötyvää tutkimusta. Biopankki aloittaa näytekeräyksen 1.1.2015. HUB-biopankin perustivat Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS).
01.09.2014
Suomi liittyi eurooppalaiseen biologisen tiedon tutkimusinfrastuktuuriinSuomi on allekirjoittanut konsortiosopimuksen, jolla perustetaan Eurooppaan luonnontieteiden tutkimusinfrastruktuuri biologiselle tiedolle (ELIXIR). ELIXIR Suomi on erikoistunut kehittämään, hallinnoimaan ja tarjoamaan pilvipalveluresursseja datan suurkäyttöä (big data) varten biotieteellisille organisaatioille, biopankeille ja translationaaliselle eli niveltävälle lääketieteen tutkimukselle. Osallistumista koordinoi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy konsortiossa Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa (THL).
22.08.2014
Ihmisen ja koneen yhteispelillä malaria tunnistetaan entistä tehokkaamminSuomalais-ruotsalainen tutkimusryhmä on kehittänyt entistä tehokkaamman menetelmän malarian diagnosointiin. Menetelmässä hyödynnetään konenäköä, erityisesti kasvojentunnistuksessakin käytettäviä tietokonealgoritmeja. Konenäön seulomat löydökset esitellään kuvapaneelina tabletilla varsinaisen diagnoosin tekevälle henkilölle. Menetelmällä on myös monia muita lääketieteellisiä sovellusmahdollisuuksia.
13.08.2014
Digitaalisen terveyden vallankumous vapauttaa hyvinvointitiedon kansalaisten käyttöönTeknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on päättänyt rahoittaa yksilön terveystiedon ja sen hyödyntämiseen liittyvien palvelujen tutkimusta. Digital Health Revolution (DHR) -nimisen strategisen tutkimusavauksen ensimmäiselle jaksolle (2014-2016) on myönnetty Tekesistä yli 4 miljoonan euron tuki, jonka avulla pyritään luomaan uusia keinoja kansalaisten omaehtoiseen hyvinvoinnin ylläpitoon. Tutkimusavaus käynnistyy 14. elokuuta järjestettävällä hankkeen aloitustapahtumalla. FIMM on yksi rahoitusta saaneen monitieteisen konsortion jäsenistä.
31.07.2014
Suomalaisten perimästä löytyy runsaasti lääkekehittäjiä kiinnostavia geenimuotojaSuomalaisilta löytyy asutushistoriamme takia muita kansoja enemmän sellaisia geenimuotoja, jotka muuttavat yksittäisen geenin täysin toimimattomaksi. Suomea voidaankin pitää luonnon koelaboratoriona, jonka avulla tutkijoiden on mahdollista saada lisää tietoa sairauksien syistä sekä löytää uusia, entistä turvallisempia lääkekehityskohteita.
23.07.2014
Uusi geenitieto auttaa hahmottamaan skitsofrenian biologisia mekanismejaLaajassa kansainvälisessä skitsofreniatutkimuksessa on tunnistettu yli sata skitsofreniaan liittyvää geenialuetta. Tulokset auttavat ymmärtämään skitsofrenian kehittymiseen liittyviä biologisia mekanismeja ja antavat näin mahdollisuuden löytää kokonaan uudenlaisia lähestymistapoja skitsofrenian hoitamiseen.
05.06.2014
Syöpälääkkeen teho selviää laskennallisestiTutkijat pystyvät nykyisten erittäin tehokkaiden menetelmien avulla mittaamaan lukuisia syöpäsolujen molekyyliominaisuuksia. Täsmälääketieteen suuri kysymys on, miten tietokoneella tehtävää mallinnusta voidaan käyttää ennustamaan syöpäsolujen vaste eri lääkeaineille ja paras syöpähoito. Tähän haetaan vastausta tutkimuksessa, joka julkaistiin juuri Nature Biotechnology lehdessä.
27.04.2014
Uusi lääkeaine nujertaa myös ärhäkän influenssaviruksenSuomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkijat ovat tunnistaneet lääkeaineen, joka tehoaa nykyisille lääkkeille vastustuskykyiseksi muuntuneeseen influenssavirukseen. Kysymyksessä on uusi syöpälääke, jota parhaillaan testataan kliinisissä tutkimuksissa.
25.03.2014
SISu-projektin avulla astutaan perimätiedosta genomitietoonTähän mennessä on selvitetty jo noin 9000 suomalaisen genomitieto. SISu-hankkeen (lyhenne sanoista Sequencing Initiative Suomi) tavoite on kasata tämä tieto muotoon, jossa se on parhaiten suomalaisten lääkäreiden ja tutkijoiden hyödynnettävissä. Ensimmäinen versio SISu tietokannasta on juuri avattu (www.sisuproject.fi).