30.08.2017

Suomalaistutkijat kehittävät mobiilimikroskooppiin perustuvaa etädiagnostiikkaa Afrikassa

Suomessa kehitettyä edullista ja helposti liikuteltavaa mobiilimikroskooppia voidaan hyödyntää trooppisten loisinfektioiden diagnosoimiseen ja syöpään viittaavien muutosten tunnistamiseen kudos- ja solunäytteistä. Mobiilimikroskoopin prototyyppiä testataan tänä vuonna Tansaniassa ja Keniassa toteutettavilla kenttäkokeilla. Tutkijoiden päätavoitteena on nopea etädiagnostiikka keinoälyn tuella.

26.05.2017

Genomien tarina Suomi 100 vuotta -juhlapostimerkissä

Suomen vaakuna 2017 - erikoispostimerkkiin on piilotettu Matti Pirisen tutkimusryhmän tuottamaa tietoa Suomen geneettisestä historiasta.

22.05.2017

Täsmälääketiede ja Big Data kliinisessä lääketieteessä -kurssi käynnistyy

Helsingin yliopiston tutkijat ovat ideoineet uudenlaisen, terveysalan ajankohtaisimpiin teemoihin keskittyvän kurssin. Kurssi toteutetaan tänä vuonna ensimmäisen kerran ja se on suunnattu erityisesti lääketieteen 3 - 4. vuosikurssin opiskelijoille. Kurssin tänään maanantaina 22.5 järjestettävä avausluento on avoin kaikille.

28.04.2017

Aarno Palotielle Lääketeollisuuden tutkimussäätiön tunnustuspalkinto

FIMMin tutkimusjohtajalle Aarno Palotielle on myönnetty Lääketeollisuuden tutkimussäätiön jakama tunnustuspalkinto. Palkinto on suuruudeltaan 10 000 € ja sen edellytyksenä on ansiokas kansainvälisesti tunnustettu lääketieteellinen tutkimus ja suomalaisen lääketieteellisen tutkimusympäristön promovoiminen kansainvälisesti.

06.02.2017

Eurooppalaisella tutkimusyhteistyöllä kohti diabeettisen munuaissairauden varhaisdiagnostiikkaa ja täsmähoitoa

Diabeettisen munuaissairauden ehkäisemiseen ja yksilölliseen hoitoon tähtäävä laaja kansainvälinen tutkimushanke on saanut 29 miljoonan euron IMI-rahoituksen. Helsingin yliopisto on yksi hanketta koordinoivista yliopistoista.

26.01.2017

Kaksi uutta perinnöllistä tulehdussairautta löydetty Suomesta

Suomalais-ruotsalainen tutkimusryhmä on kuvannut kaksi uudenlaista immuunipuolustuksen tasapainon järkkymiseen johtavaa perinnöllistä sairautta. Sairaudet ja niiden syyksi paljastuneet NFKB1-geenin geenivirheet löydettiin suomalaisista suvuista.

16.01.2017

Zikavirusinfektiota voidaan estää myös influenssavirukseen tehoavilla lääkkeillä

Helsingin yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa osoitettiin, että zikavirusinfektiota voidaan laboratorio-olosuhteissa tehokkaasti rajoittaa kolmen influenssaan tehoavan lääkeaineen avulla. Tulokset kannustavat kehittämään uusia virusuhkia vastaan isäntäsolun toimintoihin kohdistuvia lääkeaineita.

02.01.2017

Suomalaistutkijat mukana MS-taudin yksilöllistettyyn hoitoon tähtäävässä EU-hankkeessa

Helsingin yliopisto osallistuu laajaan kansainväliseen MultipleMS-tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa MS-taudin etenemisen ja lääkevasteen ennustettavuutta sekä tunnistaa sairauden etenemisen kannalta oleellisia biologisia reittejä. Hanke on saanut 15 miljoonan euron rahoituksen EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta.

16.11.2016

Joukossa on voimaa – haastekilpailu tuotti tarkemman ennustemallin eturauhassyöpään

Viime vuonna toteutetun tieteellisen DREAM Challenge -joukkoistamiskilpailun yhteydessä kehitetty entistä tarkempi eturauhassyövän ennustemalli on juuri julkaistu arvostetussa Lancet Oncology-tiedelehdessä. Kilpailun voitti suomalaisista tutkijoista koostuva joukkue.

28.10.2016

Laskennalliset menetelmät mullistavat lääkekehitystä

Jing Tangille on myönnetty arvostettu Euroopan tutkimusneuvoston nuoren tutkijan apuraha (ERC Starting Grant). Viideksi vuodeksi myönnetyn rahoituksen suuruus on n. 1,5 miljoonaa euroa. Tang hyödyntää laskennallisia systeemilääketieteen menetelmiä ja pyrkii niiden avulla tunnistamaan yksilöllisesti räätälöityjä syöpään tehoavia lääkeyhdistelmiä.

21.09.2016

Genomitieto helpottaa sepelvaltimotaudin riskin arviointia

Tutkijoiden kyky arvioida yksilön riskiä sairastua sepelvaltimotautiin on tarkentunut uusien teknologioiden ja niiden avulla tuotetun genomitiedon myötä. Genomitiedon avulla tehty riskinarviointi voi mahdollistaa taudin ehkäisytoimien aloittamisen aikaisemmassa vaiheessa elämää ja motivoida ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan.

05.07.2016

Kahden harvinaisen immuunipuutostaudin suomalaiset geenivirheet tunnistettu

Tutkijat ovat tunnistaneet kahden vakavaoireisen, periytyvän sairauden suomalaiset kantamutaatiot. Tieto geenivirheestä liittää sairaudet osaksi suomalaista tautiperintöä ja helpottaa näiden harvinaisten sairauksien diagnosointia Suomessa.

21.06.2016

Uusia migreenin alttiusgeenejä tunnistettu – aivoverisuonten rooli vahvistuu

Laaja suomalaisjohtoinen tutkimusryhmä on tunnistanut lähes 30 uutta migreenin perinnöllistä riskitekijää. Moni nyt löydetyistä riskitekijöistä sijaitsee verisuonien toimintaa säätelevissä geeneissä tai niiden lähettyvillä. Tutkimuksen tulokset vahvistavatkin teoriaa, jonka mukaan pään verisuonten epänormaalilla toiminnalla on merkitystä migreenikohtauksen synnyssä.

15.06.2016

Professori Aarno Palotielle Helsingin kaupungin tiedepalkinto

Helsingin kaupungin tiedepalkinto luovutettiin tänään 15.6.2016 FIMMin tutkimusjohtajalle Aarno Palotielle. Palkintotilaisuudessa todettiin professori Aarno Palotien työn edistävän suomalaisten terveyttä ja luovan innovaatioita sekä yritystoimintaa Helsinkiin.

13.06.2016

FIMMn vuosikertomus 2015 julkaistu

Tämä digitaalinen vuosikertomus sisältää tietoa tutkimusprojekteistamme ja niiden merkittävimmistä löydöksistä, tegnologiakehityksestä, tutkijakoulutuksesta ja tärkeimmistä tapahtumista.

12.05.2016

Biotalous kohtaa syöpätutkimuksen UPM:n ja FIMMn yhteisessä hankkeessa

Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM ja UPM Biokemikaalit ovat aloittaneet tutkimusyhteistyön. Yhteisen hankkeen tarkoituksena on tutkia UPM:n uuden selluloosapohjaisen geelimäisen materiaalin soveltuvuutta syöpätutkimukseen.

22.04.2016

Suomalaisen genomitiedon hyödyntäminen lääkekehityksessä kiinnostaa kansainvälisiä lääkeyrityksiä

Kansainvälinen lääkeyritys AstraZeneca on ilmoittanut tänään panostavansa merkittävästi genomitutkimukseen lähitulevaisuudessa. Yhtenä osana aloitetta on yhteistyö Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin kanssa suomalaisen genomi- ja terveystiedon hyödyntämiseksi lääkekehityksessä.

21.03.2016

Skitsofreniaa aiheuttava geeni tunnistettu suomalaisaineistojen avulla

Kansainvälinen tutkimusryhmä on tunnistanut geenin, jonka rikkoutuminen lisää riskiä sairastua skitsofreniaan 35-kertaisesti. Tämän SETD1A-geenin virheelliset muodot ovat harvinaisia ja aiheuttavat vain pienen osan, arviolta yhden tuhannesta, skitsofreniatapauksesta. Yhteys geenin ja skitsofrenian välillä on kuitenkin poikkeuksellisen vahva, sillä jokaisella tutkijoiden löytämällä geenivirheen kantajalla todettiin joko psykiatrisia tai neuropsykiatrisia häiriöitä.

11.03.2016

Suomessa kehitetty mobiilimikroskooppi liikkuu potilaan luo

Suomalaistutkijat ovat kehittäneet edullisen ja helposti liikuteltavan mobiilimikroskoopin. Laitetta testataan parhaillaan Tansaniassa ja lähiaikoina myös suomalaisissa leikkaussaleissa. Keksintö mahdollistaa nopean etädiagnostiikan keinoälyn tuella ja voi näin tuoda helpotusta maailmanlaajuiseen asiantuntijapulaan.

03.03.2016

Toisen Leena Peltonen -tiedepalkinnon sai nuori amerikkalainen tilastollisen genetiikan supertähti

Toinen akateemikko Leena Palotien elämäntyötä kunnioittava tiedepalkinto (Leena Peltonen Prize for Excellence in Human Genetics) on myönnetty vain 33-vuotiaalle, maailmankuululle tilastollisen genetiikan menetelmien kehittäjälle, Harvardin yliopiston Broad-instituutissa työskentelevälle tohtori Benjamin Nealelle. Kehittämiään menetelmiä Neale on käyttänyt erityisesti neuropsykiatristen sairauksien genetiikan selvittämiseen. Palkinto jaettiin Helsingissä tänään 3. maaliskuuta 2016.

04.02.2016

Uusi lääkekehityshanke alkanut Suomessa: Tavoitteena kehittää uusia täsmälääkkeitä verisyöpien hoitoon

Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) syöpätutkijat ovat sopineet uudesta tutkimusyhteistyöhankkeesta lääkeyritys Pfizerin kanssa. Tutkimusyhteistyön tavoitteena on tuoda uusia täsmälääkkeitä erityisesti verisyöpien hoitoon. FIMMn tutkijat testaavat kehitteillä olevien lääkkeiden tehoa verisyöpäpotilaiden syöpäsoluihin. Yhteistyösopimus on merkittävä esimerkki siitä, miten yritykset ja julkiset toimijat voivat yhdessä edistää lääketutkimusta sekä terveysalan kasvustrategian tavoitteita.

05.01.2016

Laaja pohjoismainen kaksostutkimus selvitti kymmenien syöpätyyppien perinnöllisen riskin

Tutkijat ovat saaneet uutta merkittävää tietoa perintötekijöiden merkityksestä syöpäalttiuteen seuraamalla yli 200 000 Pohjoismaissa asuvaa kaksosta vuosikymmenien ajan. Tulokset osoittivat, että henkilön riski sairastua mihin tahansa syöpään on keskimääräistä suurempi, jos hänen kaksossisaruksellaan on todettu jokin syöpä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin perimän osuutta 23 eri syöpätyypin sairastumisriskiin. Sisaruksen sairastumisen todettiin lisäävän erityisesti melanooman, eturauhas-, kives-, rinta-, munasarja- ja kohtusyövän riskiä.

22.12.2015

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016!

Hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2016!

08.12.2015

Uusi tutkimustieto voisi parantaa influenssarokotteen tehoa

Helsingin yliopiston tutkijat esittävät, että influenssavirusten genomista saatua tietoa kannattaisi hyödyntää entistä tehokkaampien influenssarokotusten kehittämisessä. Tutkimusryhmä vertaili tuhansia influenssaviruskantoja ja kehitti suoraviivaisen menetelmän, jonka avulla virusten muuntumista voidaan seurata ja ennustaa.

23.11.2015

Suomalaiset erittäin myönteisiä biopankkitutkimukselle

Helsingin Urologisen Biopankin kokemukset vahvistavat käsitystä suomalaisten positiivisesta suhtautumisesta lääketieteelliseen tutkimukseen. HUB-biopankkiin on neljässä vuodessa talletettu yli 27 000 näytettä lähes 2 200 eri potilaasta. Yli 99 % lähestytyistä urologisista potilaista on antanut biopankkisuostumuksen.

02.11.2015

Uudenlainen terveystutkimus käynnistyi Helsingin yliopistossa

Voidaanko terveyttä ymmärtää ja edistää nykyistä paremmin yhdistämällä genomitieto, modernit laboratoriotutkimukset yksilöllisiin elintapa- ja terveystietoihin, digitaaliseen jalanjälkitietoon sekä aktiivisuusmittareiden keräämään tietoon? Tätä selvittää Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutissa käynnistynyt ainutlaatuinen poikkitieteellinen terveystutkimus. Erityisen tutkimuksesta tekee tulosten lähes reaaliaikainen palauttaminen tutkittaville ja heidän motivoimisensa tutkimustulosten avulla tekemään elintapamuutoksia ja sitoutumaan niihin. Tutkimuksen toivotaan tuovan uudenlaisia työkaluja terveydenhuollon painopisteen muuttamiseksi sairauksien hoidosta niiden ehkäisyyn.

14.10.2015

Ei pelkkää luonteen heikkoutta – tupakoinnin lopettamisen vaikeus riippuu myös geeneistä

Perintötekijät selittävät yli 80 prosenttia nopeudesta, jolla nikotiini poistuu tupakoitsijan elimistöstä, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Mitä nopeampaa nikotiinin poistuminen on, sitä enemmän tupakkaa yleensä kuluu ja sitä vaikeampi siitä on myös päästä eroon. Geenitietoa voidaan kenties tulevaisuudessa hyödyntää kun valitaan tehokkainta menetelmää tupakoinnin lopettamiseksi.

07.09.2015

Suomen molekyylilääketieteen instituutin uudeksi johtajaksi akatemiaprofessori Jaakko Kaprio

Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) johtajan tehtävään on valittu 1.10.2015 alkaen akatemiaprofessori, LKT Jaakko Kaprio. Kaprio on vuodesta 2001 lähtien toiminut Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen professorina sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorina. Kaprio seuraa FIMMn johtajan tehtävässä professori Olli Kallioniemeä, joka siirtyy Ruotsin Science for Life –laboratorion johtajaksi.

19.08.2015

Psykoosisairauksien periytyvyyttä selvittävä suurhanke käynnistyy Suomessa 10 miljoonan dollarin ulkomaisen rahoituksen turvin

Suomessa käynnistyy tänä syksynä psykoosisairauksien periytyvyyttä selvittävä laaja kansainvälinen tutkimus. SUPER-nimellä kulkeva hanke alkaa ensin Tampereen, Oulun ja Kuopion seuduilla ja leviää myöhemmin kattamaan koko Suomen. Kolmivuotisen hankkeen kuluessa 10 000 suomalaisen psykoosipotilaan toivotaan osallistuvan tutkimukseen. Tutkimus toteutetaan amerikkalaisen tutkimuslaitoksen myöntämän merkittävän rahoituksen turvin.

11.06.2015

Suomalaisten biopankkien aineistot tehokäyttöön

Suomessa käynnistyy laaja kansainvälinen geenitutkimushanke, jonka tavoitteena on selvittää geenien merkitystä sairauksien synnyssä, ehkäisyssä ja hoidossa sekä mahdollisten uusien lääkehoitojen kehittämisessä. Tutkimushanke perustuu THL Biopankin ja Helsingin yliopiston näytekokoelmiin. Hanke toteutetaan akateemisten tutkimuslaitosten ja kansainvälisten lääkeyhtiöiden yhteistyönä.

09.06.2015

Genomitiedon hyödyntäminen tutkimuksessa helpottuu

Suomalaisen eri tutkimuksissa kerätyn genomitiedon hyödyntäminen helpottuu. Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) ottaa käyttöön suomalaisen bioinformatiikkayhtiö BC Platformsin teknologian, joka mahdollistaa genomitiedon yhdistämisen anonymisoituun terveystietoon. Yhteistyö osoittaa, että Suomessa on huippuosaamista, yrittäjyyttä ja kansallisen tason strateginen sitoutuminen, joiden avulla genomiikan tulevaisuuden visiot tuodaan jokapäiväisiksi työkaluiksi lääketieteelliseen tutkimukseen ja terveydenhuoltoon.

11.05.2015

Kymmenen uutta kolesterolitasojen virittäjägeeniä löytyi suomalaistutkijoiden johdolla

Suomalaistutkijoiden johdolla toteutetussa laajassa eurooppalaisessa tutkimuksessa on saatu merkittävää uutta tietoa kolesterolitasoihin vaikuttavista geneettisistä riskitekijöistä. Juuri julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin kymmenen uutta kolesterolitasoihin vaikuttavaa geeniä. Nyt kolesteroliin vaikuttavia perimän kohtia tunnetaan jo lähes kaksisataa. Yhdessä ne selittävät viidenneksen kolesterolitasojen vaihtelusta.

29.04.2015

FIMMn vuosikertomus vuodelta 2014 julkaistu

FIMMn vuoden 2014 vuosikertomus on julkaistu!

27.04.2015

Helsingin Biopankki aloittaa toimintansa

Valvira on 21.4.2015 tehnyt päätöksen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) omistaman biopankin merkitsemisestä valtakunnalliseen biopankkirekisteriin. Helsingin Biopankin ovat perustaneet HUS, Helsingin Yliopisto, Eksote ja Carea. Biopankkia johtaa FT Kimmo Pitkänen, joka toimi aiemmin FIMMn kehittämispäällikkönä.

14.04.2015

FIMMn ja HYKS Syöpäkeskuksen tutkijoille Sigrid Juséliuksen säätiön suurapuraha yksilöllisen lääketieteen kehittämiseen

Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMMn ja HYKS Syöpäkeskuksen tutkijoista koostuvalle yksilöllisen lääketieteen tutkimusryhmälle on myönnetty merkittävä rahoitus. Professori Olli Kallioniemen, Professori Kimmo Porkan ja FIMM-EMBL ryhmänjohtaja Krister Wennerbergin johtama hanke sai Sigrid Juséliuksen säätiön arvostetun viisivuotisen suurapurahan. Apuraha on suuruudeltaan 250 000 € vuodessa.

26.03.2015

Professori Olli Kallioniemi nimitetty Ruotsin Science for Life –laboratorion johtajaksi

FIMMin johtaja, professori Olli Kallioniemi on nimitetty Ruotsissa sijaitsevan Science for Life -laboratorion johtajaksi ja aloittaa tehtävässään syyskuussa 2015. Olli Kallioniemi väistyy FIMMin johtajan tehtävästä, kun hänen uusi työnsä Tukholmassa alkaa. Hän kuitenkin jatkaa FIMMissä osa-aikaisena tutkimusjohtajana. Myös kaikki käynnissä olevat tutkimushankkeet ja rahoitetut projektit tulevat jatkumaan normaalisti. Lisäksi FIMM ja SciLifeLab käynnistävät tiiviin yhteistyön tutkimusinfrastruktuurien sekä yhteisten tutkimusohjelmien muodossa. Tämä avaa uudenlaisia mahdollisuuksia molemmille instituuteille, asianomaisille yliopistoille sekä kummallekin maalle.

13.02.2015

Laaja suomalainen GeneRISK-tutkimushanke käynnistynyt - tavoitteena genomitiedon arkipäiväistäminen

Helmikuussa käynnistyneessä GeneRISK-tutkimushankkeessa selvitetään, miten genomitietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollossa ja miten genomitiedon antaminen yksilöille vaikuttaa sairauksien ennaltaehkäisyyn. Hankeessa selvitetään tutkittavien perinnöllistä ja elintapoihin liittyvää alttiutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja ohjataan näihin tietoihin perustuen tutkittavia alentamaan omaa riskiään.

09.02.2015

Suomessa tehtiin lääketieteellinen läpimurtolöydös - syöpälääkkeelle löydettiin uusi käyttökohde

Suomessa tehty tutkimus osoittaa, että munuaissyövän hoidossa käytössä oleva lääkeaine tehoaa myös tietyn geenimuutoksen omaaviin vaikeasti hoidettaviin leukemioihin. Näihin merkittäviin tuloksiin päästiin akateemisten ja lääkeyrityksen tutkijoiden yhteistyöllä.

05.02.2015

Hematologisesta biopankista apua verisairauksien tutkimukseen

Veritautien tutkimusta edistävä uusi hematologinen biopankki on aloittanut toimintansa. Biopankkiin kerätään näytteitä veritauteja sairastavista potilaista. Näytteet tulevat lääkäreiden ja tutkijoiden käyttöön uusien hoitojen ja lääkkeiden kehitystyötä varten.

19.12.2014

Hermoston kehityshäiriö voi särkeä mielen

Skitsofreniaa voidaan pitää paitsi mielen sairautena myös hermoston kehityshäiriön aiheuttamana tilana. Osalla potilaista sairauden taustalta löytyy perimän rakenteellisia muutoksia, osoittaa Helsingin yliopistossa 19.12. tarkastettava väitöstutkimus.

17.11.2014

Suomalaistutkijat tunnistivat uuden syyn etenevälle geneettiselle epilepsialle

Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa tunnistaneet uuden geenin harvinaisen epilepsiatyypin taustalla. Tutkijat osoittivat tietyn kaliumkanavageenin yksittäisen mutaation selittävän merkittävän osan tapauksista. Tämän geenivirheen arvioidaan löytyvän sadoilta potilailta ympäri maailmaa.Tutkimuksessa hyödynnettiin moderneja laboratoriomenetelmiä, jotka ovat mullistaneet harvinaisten, vakavien sairauksien syiden selvittämisen.

13.11.2014

Helsingin Urologinen Biopankki sai neljäntenä biopankkina Valviralta toimiluvan

Helsingin Urologinen Biopankki (HUB) sai Valviralta toimiluvan 10.11.2014. HUB-biopankki keskittyy urologisiin sairauksiin ja se palvelee tämän tutkimusalueen biopankkinäytteistä hyötyvää tutkimusta. Biopankki aloittaa näytekeräyksen 1.1.2015. HUB-biopankin perustivat Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS).

01.09.2014

Suomi liittyi eurooppalaiseen biologisen tiedon tutkimusinfrastuktuuriin

Suomi on allekirjoittanut konsortiosopimuksen, jolla perustetaan Eurooppaan luonnontieteiden tutkimusinfrastruktuuri biologiselle tiedolle (ELIXIR). ELIXIR Suomi on erikoistunut kehittämään, hallinnoimaan ja tarjoamaan pilvipalveluresursseja datan suurkäyttöä (big data) varten biotieteellisille organisaatioille, biopankeille ja translationaaliselle eli niveltävälle lääketieteen tutkimukselle. Osallistumista koordinoi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy konsortiossa Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa (THL).

22.08.2014

Ihmisen ja koneen yhteispelillä malaria tunnistetaan entistä tehokkaammin

Suomalais-ruotsalainen tutkimusryhmä on kehittänyt entistä tehokkaamman menetelmän malarian diagnosointiin. Menetelmässä hyödynnetään konenäköä, erityisesti kasvojentunnistuksessakin käytettäviä tietokonealgoritmeja. Konenäön seulomat löydökset esitellään kuvapaneelina tabletilla varsinaisen diagnoosin tekevälle henkilölle. Menetelmällä on myös monia muita lääketieteellisiä sovellusmahdollisuuksia.

13.08.2014

Digitaalisen terveyden vallankumous vapauttaa hyvinvointitiedon kansalaisten käyttöön

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on päättänyt rahoittaa yksilön terveystiedon ja sen hyödyntämiseen liittyvien palvelujen tutkimusta. Digital Health Revolution (DHR) -nimisen strategisen tutkimusavauksen ensimmäiselle jaksolle (2014-2016) on myönnetty Tekesistä yli 4 miljoonan euron tuki, jonka avulla pyritään luomaan uusia keinoja kansalaisten omaehtoiseen hyvinvoinnin ylläpitoon. Tutkimusavaus käynnistyy 14. elokuuta järjestettävällä hankkeen aloitustapahtumalla. FIMM on yksi rahoitusta saaneen monitieteisen konsortion jäsenistä.

31.07.2014

Suomalaisten perimästä löytyy runsaasti lääkekehittäjiä kiinnostavia geenimuotoja

Suomalaisilta löytyy asutushistoriamme takia muita kansoja enemmän sellaisia geenimuotoja, jotka muuttavat yksittäisen geenin täysin toimimattomaksi. Suomea voidaankin pitää luonnon koelaboratoriona, jonka avulla tutkijoiden on mahdollista saada lisää tietoa sairauksien syistä sekä löytää uusia, entistä turvallisempia lääkekehityskohteita.

23.07.2014

Uusi geenitieto auttaa hahmottamaan skitsofrenian biologisia mekanismeja

Laajassa kansainvälisessä skitsofreniatutkimuksessa on tunnistettu yli sata skitsofreniaan liittyvää geenialuetta. Tulokset auttavat ymmärtämään skitsofrenian kehittymiseen liittyviä biologisia mekanismeja ja antavat näin mahdollisuuden löytää kokonaan uudenlaisia lähestymistapoja skitsofrenian hoitamiseen.

05.06.2014

Syöpälääkkeen teho selviää laskennallisesti

Tutkijat pystyvät nykyisten erittäin tehokkaiden menetelmien avulla mittaamaan lukuisia syöpäsolujen molekyyliominaisuuksia. Täsmälääketieteen suuri kysymys on, miten tietokoneella tehtävää mallinnusta voidaan käyttää ennustamaan syöpäsolujen vaste eri lääkeaineille ja paras syöpähoito. Tähän haetaan vastausta tutkimuksessa, joka julkaistiin juuri Nature Biotechnology lehdessä.

27.04.2014

Uusi lääkeaine nujertaa myös ärhäkän influenssaviruksen

Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkijat ovat tunnistaneet lääkeaineen, joka tehoaa nykyisille lääkkeille vastustuskykyiseksi muuntuneeseen influenssavirukseen. Kysymyksessä on uusi syöpälääke, jota parhaillaan testataan kliinisissä tutkimuksissa.

25.03.2014

SISu-projektin avulla astutaan perimätiedosta genomitietoon

Tähän mennessä on selvitetty jo noin 9000 suomalaisen genomitieto. SISu-hankkeen (lyhenne sanoista Sequencing Initiative Suomi) tavoite on kasata tämä tieto muotoon, jossa se on parhaiten suomalaisten lääkäreiden ja tutkijoiden hyödynnettävissä. Ensimmäinen versio SISu tietokannasta on juuri avattu (www.sisuproject.fi).